Saattohoitopassi-verkkokoulun opit on tuotu työpaikoille – käyttäjät jakavat vinkkinsä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Saattohoitopassi-verkkokoulun on käynyt jo yli 30 000 ammattilaista ja opiskelijaa, joista valtaosa työskentelee vanhuspalveluyksiköissä. Miten koulutusta on hyödynnetty yksiköissä ja mitä uutta koulutuksen käyminen on tuonut työhön?

Kokosimme vastauksia ja vinkkejä Saattohoitopassin käyttäjäkyselyllä, jolla selvitettiin koulutuksen vaikutuksia ammattilaisten työhön ja palliatiivisen hoidon laatuun.

Varmuutta erilaisten tilanteiden hoitamiseen

Koulutus on kannustanut työyhteisöjä keskustelemaan saattohoidosta. Eri teemoja on käsitelty viikko- tai kuukausikokouksissa. Palavereissa on saatettu tuoda esiin oman yksikön kehitystarpeita tai käsitellä tiettyjä koulutuksen aihealueita. Jossain saattohoito on valittu kehittämispäivän aiheeksi.

Palliatiiviseen hoitoon liittyviä kokemuksia ja vinkkejä on käyty läpi kollegoiden kanssa työn lomassa ja kurssimateriaaliin on palattu, kun siinä käsitellyt tilanteet ovat tulleet ajankohtaisiksi. Saattohoitopassista on haettu tarvittaessa varmistusta erilaisten tilanteiden hoitamiseen.

Moni kertoi, että koulutus on kannustanut keskustelemaan esimerkiksi siitä, miten saattohoidosta puhutaan läheisten kanssa ja miten omaisia kohdataan ja valmistellaan saattohoitoon. Myös hyvä kivunhoito, kivun arviointi, kipulääkitys ja lääkkeettömät hoitokeinot ovat puhuttaneet kurssin jälkeen.

”Saattohoitokoulutus on tullut monissa keskusteluissa esiin ja siitä on saatu pohjaa ja perusteluja siihen, miksi toimitaan kuten toimitaan. Omaisten kanssa keskusteluun on moni tuntunut saavan myös tukea koulutuksesta. Usein saattohoitoa käydään yhdessä läpi kahvitunneilla ja siinä tulee hyvin käytyä läpi, mikä meni hyvin ja mitä asioita vielä pitää kehittää”, kertoi yksi vastaaja.

Käytäntöjä on katsottu uusin silmin

Monessa yksikössä nykykäytäntöjä on peilattu koulutusta vasten. Saattohoidon ohjeistuksia on käyty läpi yhdessä. Ohjeita ja käytäntöjä on täydennetty ja selkiytetty, ja jotkut ovat koonneet kokonaan uudet ohjeet. Useassa vastauksessa mainittiin kaikkien käyttöön tehty yksikön saattohoitokansio.

Yksiköiden toimintatapoja on käyty läpi. Saattohoidon tarvitsemaan aikaan on kiinnitetty huomiota töiden suunnittelussa. On nimetty saattohoitovastaavia ja saattohoitoa kehittäviä työryhmiä. Yhdessä on pohdittu myös, miten yksikössä voidaan parantaa saattohoitoa tai miten läheiset voidaan huomioida entistä paremmin. Paikoin toimintakäytäntöjä on päädytty tarkentamaan, ja yksiköihin on tehty yhtenäisiä toimintamalleja asioiden hoitamiseen.

”Omaisten tukemiseen on panostettu, ja nykyään heille soitetaan 2 kuukautta läheisen kuoleman jälkeen”, vastasi yksi kyselyn osallistuja.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusosaaminen on kansallinen suositus

Toisissa yksiköissä Saattohoitopassin suorittaminen on kaikkien velvollisuus. Toisissa koko henkilöstöä, myös opiskelijoita, kannustetaan käymään koulutus. Moni vastasi, että koko yksikkö käy kurssin.

Myös kansallisen suosituksen mukaan yksiköissä, joissa kuolevien potilaiden hoito on osa päivittäistä toimintaa, ammattilaisten on todennettava osaamisensa esimerkiksi Saattohoitopassin kaltaisen työkalun avulla.

Elämän loppuvaiheen hoidon osaaminen jakoon – vastaajien vinkit

Saattohoitopassin käyttäjäkyselyn vastaajat kertoivat, miten heidän työyhteisöissään on jaettu koulutuksen antia. Poimi vinkit omaan työyhteisöösi!

Miten aiheita on käsitelty? 

• Koulutuksesta on keskusteltu viikkopalavereissa, tiimeissä ja pienemmissä ryhmissä.
• Tiimipalavereissa on käyty läpi, miten työyhteisössä toimitaan saattohoidossa. 
• Palavereissa on pidetty infoja koulutuksesta tai nostettu niihin koulutuksesta tiettyjä teemoja.
• Kurssin sisältö on esitelty osastotunneilla ja kaikille on suositeltu sen käymistä. 
• Osastolla on esitelty kiteytetty versio koulutuksesta tai käyty aiheita case-pohjalta.
• Verkkokoulua on käsitelty saattohoitovastaavien koulutuksessa.
• Yksiköissä on pidetty lyhyitä koulutuksia saattohoidosta ja ennakoivista hoitosuunnitelmista.
• Koulutuksen asioihin palataan käytännön tilanteissa, ja yhdessä pohditaan parhaat menettelytavat.
• Opiskelijoille ohjataan konkreettisia toimenpiteitä ja käytäntöjä Saattohoitopassi-materiaalin avulla.
• Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on virinnyt keskusteluja eri maiden ja kulttuurien eroista ja saattohoidosta ja sen laadun merkityksestä Suomessa.
• Osaamista ja käytännön hiljaista tietoa pyritään jakamaan, erityisesti harjoittelijoille ja opiskelijoille, joille elämän loppuvaiheet ja kuolema ovat vieraita.

Miten käytäntöjä on uudistettu?

• Työpaikalle on nimetty saattohoitovastaava.
• Työpaikalle on perustettu saattohoitovastaavien tiimi. 
• Yksikköön on perustettu työryhmä pohtimaan saattohoitoa ja sen kehitettäviä kohteita. 
• Olemassa olevia ohjeita on selkiytetty, päivitetty ja täydennetty. Ohjeita on tehty esimerkiksi saattohoidossa olevien asiakkaiden ja heidän läheistensä kohtaamiseen ja eri tilanteissa toimimiseen.
• Yksikköön on perustettu saattohoitokansio tai perehdytyskansio, johon asiat on koottu selkeässä järjestyksessä. 
• Yksiköissä on sovittu yhtenäistä käytännöistä esimerkiksi läheisten kohtaamiseen. 
• Yksikön toimintatapoja on käyty läpi. Yhdessä on keskusteltu esimerkiksi siitä, miten saattohoitoa voidaan parantaa. 
• Saattohoitohuoneen viihtyisyyteen on kiinnitetty huomioita.   
• Käyttöön on otettu lomake, jolla henkilöstö käy kuoleman jälkeen läpi, kuinka saattohoito sujui.
• Yksikössä on päätetty, että jokainen työntekijä suorittaa Saattohoitopassin.

Lisätietoja

Lue lisää Saattohoitopassista ja rekisteröidy kurssille

Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]

Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]