Selvitys: Hyvinvointialueiden suunnitelmat iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseksi puutteellisia
Hyvinvointialueiden suunnitelmat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ovat yleisesti puutteellisia, eivätkä siksi ohjaa kohdentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia eli hyte-työtä palvelutarpeen riskiryhmissä oleville iäkkäille.
Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä, jossa käytiin läpi hyvinvointialueiden lakisääteiset iäkkäitä koskevat hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat sekä palveluverkkosuunnitelmat. Suunnitelmien tavoitteena on ohjata hyvinvointialueiden työtä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja varmistaa palvelujen saatavuus ja kestävyys. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lain mukaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä.
Hyvinvointialueiden alkuvaiheessa tehdyissä suunnitelmissa käsitellään esimerkiksi toimintakykyä, osallisuutta, mielenterveyttä ja terveellisiä elintapoja, mutta hyte-työn tavoitteita, toimintaa, vastuita ja rooleja ei juuri määritellä.
”Hyte-työn tulisi yhdistyä iäkkäiden palvelukokonaisuuksiin. Iäkkäitä koskevan hyte-työn tavoitteet eivät myöskään yhdisty koko väestöä koskeviin tavoitteisiin. Omaishoito ei juurikaan näy suunnitelmissa, vaikka omaishoitajia tukemalla voidaan saavuttaa säästöjä palvelujärjestelmässä. Seurannan ja arvioinnin mittarit ovat kirjavia tai niitä ei ole”, THL:n kehittämispäällikkö Marjaana Pennanen toteaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Toimintakyvyn tukemisella ja terveysongelmien ennaltaehkäisyllä vaikutetaan elämänlaatuun ja voidaan vähentää kalliimpien palvelujen käyttöä. Iäkkäille suunnattuja hyte-toimia pitäisi olla tarjolla paljon nykyistä enemmän, jos tulevaa palvelujen tarvetta halutaan myöhentää.
Yhteistyötä ja seurantaa – 12 suositusta suunnitelmien laadun parantamiseksi
Selvityksessä annetaan hyvinvointialueille suosituksia iäkkäiden hyvinvoinnin edistämistyön suunnitelmalliseksi parantamiseksi. Pääosa suosituksista soveltuu myös kunnille ja osin koskeekin niitä.
Eri suunnitelmien tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Olennaista on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön rakentaminen.
”Työtä pitäisi johtaa yhdessä kuntien kanssa, mutta niissä ei ole vastinparia. Sote-uudistuksessa kuntien asiantuntemus iäkkäiden asioista siirtyi hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden pitäisi tarjota kunnille asiantuntemustaan ja kuntien tulisi vahvistaa omaansa”, Pennanen sanoo.
Yhteistyötä vaatii myös palveluneuvonta, jonka avulla iäkkäitä voidaan ohjata ensisijaisesti ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimintoihin, joita järjestävät monet tahot.
”Hyvinvointialueiden palveluneuvonnassa ei aina tunneta kuntien ja järjestöjen palveluita, ja siksi asiakasohjaukseen päätyy ihmisiä, jotka hyötyisivät kevyemmistä palveluista”, Pennanen sanoo.
”Seuraavalle kaudelle tehtyjen suunnitelmien on välttämätöntä olla hyviä, koska ne ohjaavat alueiden tekemistä ja panostuksia. Ei ole järkevää käyttää rahaa suunnittelemattomaan toimintaan, jolta puuttuvat selkeät tavoitteet, vaikuttavaksi todettu sisältö ja jonka toimeenpanon vastuut ovat epäselviä. Myös seuranta pitää suunnitella kunnolla, jotta resurssit käytetään tuloksellisesti. Asioita, joita ei ole suunnitelmissa, ei tapahdu”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Lisätiedot
Selvitys iäkkään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueilla
Marjaana Pennanen
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7685
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7149
[email protected]
