Selvitys: Luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa
Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa.
Tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Nordic Healthcare Groupin (NHG) tekemä selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luontoympäristöjen avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Selvityksen mukaan pääsy luontoon edistää erityisesti mielenterveyttä: se suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Tieto on merkittävä, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen kärsimyksen lisäksi.
Lähiluonnolla on valtava merkitys hyvinvoinnille
Luontoympäristöt, kuten kaupunkien lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.
Suomalaisille hyödyt tulevat tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta, mutta myös luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Vaikutukset syntyvät montaa reittiä: Luonto muun muassa suojaa saasteilta, melulta ja helteiltä, houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle.
Myös suora kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobeihin voi muokata ihmisen ihon ja hengitysteiden mikrobistoa, mikä voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.
”Tutkimukset maatalousympäristöissä ovat osoittaneet, että altistuminen hyödyllisille ympäristömikrobeille voi suojata astmalta. Kaupungistuvan elinympäristön myötä on yhä tärkeämpää ymmärtää, millaiset luontoympäristöt ja altistumistiet ovat kaikkein hyödyllisimpiä immuunivälitteisten sairauksien, kuten astman ja allergioiden, ehkäisemisessä”, sanoo johtava tutkija Martin Täubel THL:stä.
Luontoympäristöjen tarjoamat erilaiset terveyshyödyt olisikin tärkeä huomioida yhdessä.
”Esimerkiksi lähiluonnon saavutettavuus, aktiivisen liikkumisen ja liikunnan edistäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen liittyvät lähiluontoon ja näitä tulisi suunnitella yhdessä, sanoo THL:n johtava tutkija Jaana Halonen.
Luonnon terveysvaikutukset tuovat mittavia taloushyötyjä
Selvityksessä arvioitiin ensimmäistä kertaa terveystaloustieteen menetelmillä, kuinka suuri voi olla luonnon terveysvaikutuksien taloudellinen merkitys Suomessa. Tarkasteltavana oli masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus sekä astman lääkehoito.
Selvityksessä arvioitiin, miten kaupunkiympäristöjen viheralueiden määrän väheneminen kymmenellä prosentilla vaikuttaisi yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin. Laskelmien mukaan masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat 71–150 miljoonaa euroa ja tyypin 2 diabeteksen 67–139 miljoonaa euroa lähtötasosta.
Astman kohdalla havaittiin, että jos suomalaiset lisäisivät viikoittaisia luontokäyntejä, astman vuotuiset lääkekustannukset laskisivat.
Luonnon terveyshyödyt käyttöön kansallisen luontoterveysohjelman avulla
Jotta luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen hyöty saataisiin laajasti käyttöön, selvityksen kirjoittaneet tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Sen tavoitteena olisi juurruttaa luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Selvitys sisältää myös suosituksia sosiaali- ja terveysalalle sekä kunnille. Kunnissa olisi tärkeää ottaa luonnon terveys- ja ilmastovaikutukset nykyistä vahvemmin huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, asuinalueiden suunnittelussa sekä koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla luonnon terveyshyödyt kannattaisi sisällyttää terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja ammattilaisten koulutukseen.
Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta. Selvityksen tekemisen rahoitti Sitra.
Lisätietoja:
Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. THL:n ja Luken selvitys.
Terveyttä, hyvinvointia ja kustannussäästöjä luonnosta. Sitran työpaperi.
Jaana Halonen (luontoympäristöt ja sydän- ja verisuoniterveys, ilmastonmuutos)
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6100
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Martin Täubel (hyödylliset mikrobit)
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6466
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Tytti Pasanen (luontoympäristöt ja mielenterveys)
erikoistutkija
THL
p. 029 524 6114
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
