Selvitys: Varhainen puuttuminen auttaa sisäilmatilanteissa – vaikeasti oireilevat tarvitsevat silti entistä parempaa tukea 

Julkaisuajankohta 17.6.2021

Mies avaamassa kodin parvekkeen ovea.

Valtaosa Suomen väestöstä (84 %) kokee kotinsa sisäilman laadun hyväksi, ja vain alle 5 % kokee asuvansa heikkokuntoisissa asunnoissa. Tilanne on Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin arvion mukaan Euroopan paras ja pysynyt lähes samana viimeisen kymmenen vuoden ajan. Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella kuitenkin noin 40 %:ssa pientaloista on havaittu joko vaurio tai lisätutkimustarvetta riskirakenteissa.

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Hengitysliiton, Asumisterveysliiton sekä Asianajotoimisto Alfan toteuttamasta Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen (SisäTuki) -hankkeen loppuraportista. Hankkeessa selvitettiin muun muassa yksityisten omistamien asuinrakennusten sisäilmaongelmien määrää, laajuutta ja keskeisiä syitä, minkälaisia home- ja asumisterveysloukkutilanteita Suomessa esiintyy sekä miten voidaan määritellä ’’sisäilmasta sairastunut’’. 

Home- ja asumisterveysloukuissa olevien tilanne on parantunut

SisäTuki-hankkeen selvityksen perusteella yleisin syy home- tai asumisterveysloukkutilanteeseen on taloudellinen. Taloudellisella home- tai asumisterveysloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa kodista löytyy kosteus- ja homevaurio tai jokin muu asumisterveyteen vaikuttava vauriotilanne, jonka korjaamiseen omistajalla ei ole varaa.

”Aina loukkutilanteet eivät kuitenkaan liity vain talouteen. Vaikka asunnon korjaaminen olisikin taloudellisesti mahdollista, joskus henkiset voimavarat eivät siihen riitä. Myös oireilu tai pelko oireiden uusiutumisesta aiheuttaa loukkutilanteita”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Asumisterveysliiton tilastojen mukaan loukkutilanteissa olevien tilanne on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuitenkin parantunut ja loukkutilanteiden negatiiviset vaikutukset ihmisten elämään ovat vähentyneet. Oireilu on vähentynyt ja hyvinvointi lisääntynyt. 

Kodeissa altistumista aiheuttaviin tekijöihin tulee puuttua ajoissa ja tarkoituksenmukaisesti ennen kuin ongelmat muodostuvat hallitsemattomiksi. Selvityksen perusteella tulee edelleen panostaa muun muassa luotettavan, ajantasaisen ja selkeän tiedon tuottamiseen ja saatavuuteen sekä asiantuntijoiden pätevöittämiseen. 

Sisäilmasairaus- tai sisäilmasta sairastunut -termejä ei tulisi käyttää – termit voivat hankaloittaa potilaiden hoitoa

SisäTuki-hankkeen selvityksessä otettiin kantaa myös sisäilmasta sairastumiseen. Tärkeimmät sairastumisen riskiä lisäävät sisäilmatekijät ovat pienhiukkaset, radon, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot. Sisäilmatekijät eivät kuitenkaan ole minkään sairauden tärkein tai erityisen voimakas riskitekijä. Tämän takia mitään yksittäistä sairautta tai oirekuvaa ei ole perusteltua kutsua sisäilmasairaudeksi. 

”Sisäilmasairaus”- tai ”sisäilmasta sairastunut” -termejä ei tule käyttää terveydenhuollossa, koska niiden käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita. Termien määrittelemätöntä käyttöä tulisi välttää myös muissa yhteyksissä, koska se aiheuttaa sekaannusta ja voi vaikeuttaa potilaiden hoitoa sekä lisätä oireilua. 

”Sisäilmasairaus”-termillä viitataan usein pitkittyneeseen, toimintakykyä merkittävästi haittaavaan oireiluun eri rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita. Tällaisessa oireilussa keskiössä on usein epäpuhtauksiin liittyvät haitta- ja vaarakäsitykset, eivät sisäilman epäpuhtauksien biologiset vaikutukset. 

”Ihmisten sisäympäristöissä kokemat oireet voivat johtua lukuisista eri syistä. Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta mahdolliset hoitoa vaativat sairaudet voidaan todeta ja niiden oikea hoito aloittaa. Vaikeasti oireilevat tarvitsevat entistä parempaa tukea”, sanoo Hyvärinen.

SisäTuki-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston kanslian koordinoimaa valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen sekä toimintakäytäntöjen tueksi. 

Lisätietoja

valtioneuvoston raportti: Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen
valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedote: Selvitys: Sisäilmaongelmia on ennen kaikkea pyrittävä ennaltaehkäisemään
 

Anne Hyvärinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6364
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
 

 

Ympäristöterveys Ympäristöterveys sisäilma - Ympäristöterveys