Seulonta, oikea-aikainen tuki ja turvallinen vuorovaikutus ratkaisuiksi vankien rahapeliongelmiin
Rahapeliongelmat koskettavat merkittävää osaa vangeista, mutta ongelma jää usein piiloon. Tuore tutkimus osoittaa, että oikeanlaisella tuella ja seulonnalla voidaan auttaa rikoksesta tuomittuja. Varhainen apu voi paitsi vahvistaa hyvinvointia myös ehkäistä uusia rikoksia ja helpottaa yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Tutkimuksen mukaan noin 13 prosentilla vangeista on todennäköinen rahapeliongelma. Rahapeliongelma oli yhteydessä erityisesti omaisuusrikoksiin ja epävakaan persoonallisuushäiriön piirteisiin. Yhteyden ymmärtäminen voi auttaa kohdentamaan tukitoimia jo ennen vankeutta tai sen aikana.
"Rahapeliongelman tunnistaminen voi olla haastavaa, erityisesti silloin kun henkilöllä on samanaikaisesti muita kuormittavia ja usein vaiettuja haasteita, kuten aikaisempaa rikostaustaa, päihteiden käyttöä tai velkaantumista. Tämän vuoksi stigman vähentäminen ja turvallinen vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta rikoksesta tuomittu ei jää yksin ongelmansa kanssa", toteaa erikoistutkija Kalle Lind THL:stä.
Tutkimuksessa selvitettiin rahapeliongelmien yleisyyttä suomalaisessa vankilaympäristössä, rahapeliongelmiin liittyviä taustatekijöitä ja käyttäjien kokemuksia rikoksesta tuomituille suunnatusta Pelipysäkki-verkkokuntoutuksesta.
Puheeksioton ja koulutuksen työkalut käyttöön rikosseuraamusalalle
Rahapelaaminen voi jatkua myös vankeusaikana – yksityisesti järjestettynä ja piilossa – ja johtaa velkakierteisiin tai väkivaltaan. Vankien rahapelivelkojen vaikutukset ulottuvat usein myös rikosseuraamuksen jälkeiseen aikaan ja voivat vaikeuttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä.
”Rahapeliongelman hoito ei saa jäädä muiden riippuvuuksien tai mielenterveyshaasteiden varjoon. Tarvitaan parempaa seulontaa, ohjausta ja hoitoon pääsyä, erityisesti suljetuissa ympäristöissä, joissa kuntouttaminen on periaatteessa helppoa toteuttaa”, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:stä.
Hoidon kehittäminen rikosseuraamuskontekstissa vaatii kokonaisvaltaista, leimaamista vähentävää otetta. Tämän tueksi esimerkiksi THL:n tuottamat puheeksioton ja koulutuksen työkalut voidaan räätälöidä osaksi rikosseuraamusalan käytäntöjä.
Seulonta auttaisi tunnistamaan rahapeliongelmia
Tutkimuksessa haastateltiin myös Pelipysäkki-ohjelmaan osallistuneita asiakkaita ja ohjelmaa toteuttaneita työntekijöitä. Ohjelmaa pidettiin arvokkaana tukena, mutta myös jatkotuen tarve ja tekniset kehittämiskohteet nousivat esiin.
Erityisen tärkeänä pidettiin luottamuksellisen ja tuomitsemattoman ilmapiirin luomista sekä asiakkaan motivaation tukemista muutokseen.
Tutkimuksen yhteydessä tuli myös ilmi, että rahapeliongelmia ei oltu järjestelmällisesti tunnistettu, eikä seulontaa ole vakiinnutettu rikosseuraamuskäytäntöihin.
“Rahapelaamisen seulonta on täysin mahdollista liittää rutiininomaisesti osaksi rangaistusajan suunnittelua ja vankien terveydenhuoltoa”, toteaa tutkimuspäällikkö Mika Rautanen THL:stä. ”Omaisuusrikoksia voi olla mahdollista ehkäistä auttamalla ihminen irti rahapeliongelmastaan.”
Lisätietoa
Rikosseuraamusasiakkaiden rahapelaaminen: keinoja uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi ja tuen ja hoidon kehittämiseksi -tutkimushanke
Tutkimuksessa analysoitiin 527 vangin vastauksia Vankien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksesta (2023). Tutkimuksessa myös selvitettiin vankien ja työntekijöiden kokemuksia verkossa tarjottavasta Pelipysäkki-ohjelmasta.
Sari Castrén (rahapeliriippuvuuden hoito)
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8525
Kalle Lind (tutkimuksen tulokset, rahapelaamisen ja rahapeliongelman yleisyys)
erikoistutkija
puh. 029 524 7104
Mika Rautanen (Vankien terveys ja hyvinvointi -tutkimus)
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 5766
