Siipikarjan liha on merkittävä kampylobakteeri-infektion lähde Suomessa – valtaosa epidemioista jää tunnistamatta
Siipikarjan, etenkin broilerin liha, on merkittävä kampylobakterioosin lähde Suomessa. Asia selviää Maatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittamasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ruokaviraston hankkeesta, jossa selvitettiin kampylobakteeritartuntojen lähteitä ja tartuntoihin vaikuttavia tekijöitä kyselytutkimuksen ja potilaskantojen tyypitystutkimusten avulla.
Kampylobakterioosi on yleisin ihmisten ja eläinten välillä tarttuva suolistotulehdus Suomessa. Ihmisten tartuntoja raportoidaan vuosittain noin 2 500. Suomessa saatuja tartuntoja ilmoitetaan eniten heinä-elokuussa. Kampylobakteeri-infektion yleisimpiä oireita ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Kampylobakteerit voivat tarttua myös ympäristön välityksellä.
Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista kampylobakteeri-infektioista puuttuu usein tieto tartuntamaasta, mutta hankkeen tulosten perusteella runsas puolet tartunnoista oli kotimaassa saatuja. Tartunnat olivat usein myös vakavia: lähes puolet sairastuneista sai suonensisäistä nestehoitoa, kolmasosa joutui sairaalahoitoon ja joka kuudennella oireena oli veriripuli.
Epidemioiden tunnistamista tulisi kehittää
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita ja pidempään jatkuvaa lämpimän sään kautta. Nämä voivat lisätä kampylobakteeritartuntoja tulevaisuudessa. Hankkeessa tunnistettiin useita kampylobakterioosirypäitä, joita ei ollut ilmoitettu ruokamyrkytysepidemiarekisteriin.
”Tämä viittaa siihen, että laajalle levinneet tai pitkäkestoiset epidemiat jäävät tällä hetkellä tunnistamatta. Tartuntojen raportoinnin kehittäminen ja kotimaisten tartuntojen kampylobakteerikantojen sekvensoiminen auttaisi tunnistamaan epidemioita ja tartuntojen lähteitä”, sanoo THL:n epidemiologi Ruska Rimhanen-Finne.
Kampylobakteeritartuntoja voidaan ehkäistä kypsentämällä kaikki liha, välttämällä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita sekä puhdistamattoman pintaveden juontia. Raa’at vihannekset tulisi pestä huolellisesti ennen syömistä ja kypsentämätön liha säilyttää erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista. Kädet tulisi pestä saippualla ennen ruuanlaittoa ja ateriaa sekä WC-käynnin ja eläin- ja ulostekontaktien jälkeen.
Lisätiedot
Mikä on kampylobakteeri? (THL)
Ruska Rimhanen-Finne (kampylobakterioosin seuranta ja torjunta)
epidemiologieläinlääkäri
THL
p. 029 524 8942
[email protected]
Tessa Häkkänen (kampylobakteerikantojen tyypitys)
tutkija
THL
p. 029 524 8217
[email protected]
Jukka Ranta (kampylobakteerikantojen luokittelumallinnus)
tutkimusprofessori
Ruokavirasto
p. 040 489 3374
[email protected]
