Sijoitettujen teini-ikäisten taustalla on usein kasautuneita ja pitkittyneitä ongelmia - nuoret tulisi kohdata yksilöllisesti ja ajan kanssa
Kiireellisesti sijoitettujen nuorten taustalla on hyvin usein erilaiset nuoruuden kriisit, jotka ovat vaikeutuneet ja päässeet pitkittymään sopivan tuen puuttuessa. Asia käy ilmi THL:n ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan selvityksestä.
Noin 2 000 teini-ikäisellä alkoi lastensuojelulain mukainen sijoitus vuoden 2018 aikana. Usein paikkana oli laitos ja sijoitus tapahtui kiireellisenä.
Kiireellisesti sijoitetuista nuorista noin 60 prosentilla oli taustalla perheessä ja omassa elämässä kasautuneita ongelmia ja ristiriitoja.
”Näissä tilanteissa olisi periaatteessa mahdollista löytää vaihtoehto sijoitukselle. Sosiaalityöntekijä tarvitsee siihen kuitenkin muita ammattilaisia ja johdon tukea. Vakavienkin ristiriitojen sovitteluun on tarjolla ulkopuolista apua”, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä.
Esimerkiksi toiminnallisten ryhmien kautta voidaan tavoittaa nuoria. Ryhmissä he pääsevät ilmaisemaan itseään taiteen, musiikin, urheilun, eläinten tai luonnon avulla ja voivat näin päästä harrastuksen piiriin, kokemaan hyväksyntää, osaamista ja onnistumista sekä harjoittelemaan kunnioittavaa vuorovaikutusta. Nuorille kohdennetun yksilöllisen intensiivisen tuen rinnalla myös heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä tuen tarpeen kuuleminen ja siihen vastaaminen on laajemman ammattilaisjoukon yhteinen tehtävä.
Jokaiselle nuorelle yksilöllinen lähestymistapa
Noin joka kolmannen kiireellisen sijoituksen arvioidaan edellyttävän välitöntä tilanteeseen puuttumista, eikä sijoitusta siten voida välttää. Joka kymmenes kiireellinen tilanne sisältää vakavia nuoreen itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuvia vaaroja, mikä tekee tilanteesta erityisen ja vaativan.
Vaikeimmin autettavissa olivat ne, jotka eivät katsoneet tarvitsevansa apua eivätkä sitoutuneet hoitoon ja sijoituspaikkaan.
”Selvityksen mukaan nuoret toivovat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä”, Heino sanoo.
Yhtä tehokasta ja vaikuttavaa interventiota tai yksittäistä metodia, jolla lastensuojelutoimia edellyttäviin monimutkaisiin murrosiän vaikeuksiin voitaisiin puuttua, ei ole osoitettu.
Jokaisen nuoren kohdalla tarvitaan joustavasti hänen tarpeensa huomioiva, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma. Lisäksi tarvitaan aikaa. Tämä on perusedellytys nuoren ja sijaishuollon työntekijän luottamuksen syntymiselle.
Webinaari syventää tietoa työmenetelmistä
THL:n ja Itlan selvityksessä haettiin tutkimukseen perustuvia ja toimivia sijaishuollon työtapoja yhdessä sijoitettuna olleiden nuorten, lastensuojelun työntekijöiden ja tutkijoiden kanssa.
Itla järjestää selvityksestä ja sen pohjalta laadittavasta politiikkasuosituksesta webinaarin 10.2.2021 klo 13–15. Webinaarin voi ilmoittautua Itlan verkkosivuilla: ”Mikä auttaa?” -webinaari
Tilaisuudessa käydään läpi raportin keskeisiä havaintoja sekä näkökulmia parhaillaan lausuntokierroksella olevaan lastensuojelun vaativan sijaishuollon lakimuutosehdotukseen.
Lisätietoja:
Tarja Heino
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7245
[email protected]
