Sosiaali- ja terveydenhuollon mobiilipalvelujen esiselvitys suuntaa kansalaisen hyvinvoinnin ja palvelujen saatavuuden edistämiseen

Esiselvitys sosiaali- ja terveyspalvelujen sähköisten mobiilipalvelujen kehittämisestä on valmistunut Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Selvityksen ydinkysymyksenä tarkasteltiin sitä, miten kansalaisten saataville tuodaan ehjä kokonaisuus mobiileja sote-palveluita.

Käyttäjän kannalta olemassa oleva toimijoiden ja palvelujen kokonaisuus on sirpaleinen. Eri puolilla Suomea on kehitetty ja kehitetään paljon sähköisiä palveluita. Hyvinvointialueilla ponnistellaan, jotta saataisiin asiointiin sekä oma- ja itsehoitoon liittyviä palveluita. Lisäksi markkinoilla on saatavilla useita erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sovelluksia. Esiselvitys selkeyttää näkemyksiä, miten kansalaisille tarjottaisiin entistä tarkoituksenmukaisimmin sote-palveluita mobiilisti.

Eri kansalaisryhmien tarpeisiin vastattava kohdistetuilla mobiilipalveluilla

Esiselvityksen sisältö pohjautuu hyvinvointialueiden ja sote-kentän asiantuntijoiden sekä kansalaisjärjestöjen edustajien haastatteluihin ja aihetta käsitteleviin laajoihin taustamateriaaleihin. Yhteiset mobiilipalvelut -esiselvityksen keskeiset havainnot ja toimenpiteet ovat kiteytettynä:

1. Valtakunnallinen aika-, paikka- ja laiteriippumaton sähköisten palvelujen ja toimijoiden ekosysteemi voi sisältää useita mobiilikäyttöisiä ratkaisuja.
2. Sähköisten sote-palvelujen tarjonnassa tulisi huomioida kansalaisten erilaiset palvelutarpeet yleisesti sekä segmentoida ja personoida palveluja tarpeiden mukaisiksi. 
3. Mobiilikäyttö on huomioitava kokonaisvaltaisessa sähköisten sote-palvelujen kehittämisessä.
4. Kokonaisuuden kehittymistä tukemaan on hyödynnettävä kansalliset ja alueelliset alustat, jotta yhteiset rajapinnat parantavat asiakas- ja asiointikokemusta, palveluiden löydettävyyttä ja asioinnin sujuvuutta.

Kansalaiselle tarvitaan selkeä sähköisten palveluiden kirjo. Mobiilipalveluissa on erityisesti pyrittävä saumattomaan asiakas- ja käyttökokemukseen. Suunnittelun lähtökohtana pitää huomioida erilaiset asiakasryhmät. Kansalaisten terveydenlukutaitoa tulee tukea digitaalisilla välineillä. Mobiilipalveluja on tarpeen kehittää ja kohdistaa niin, että ne tukevat sujuvaa palveluissa toimimista ja myös kansalaisen omahoitoa ja oman hyvinvoinnin edistämistä.

Monet mobiilipalvelut ovat kytkettävissä eri palvelujen asiakkaiden hoitopolkuihin. Palvelujen suunnittelussa hyvänä lähtökohtana on mobiiliratkaisujen tarjoaminen ensisijaisena niille asiakasryhmille, jotka pystyvät hyödyntämään mobiililaitteita. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tai kykyä käyttää mobiilivälineitä. Perinteisesti tuotettuja palveluita pitäisi kohdentaa erityisesti heille, joilta terveydenlukutaitokyky puuttuu. Toisaalta niillä jotka pystyvät, täytyy olla jokin erityinen syy tai tarve käyttää mobiilisovellusta.

Esiselvityksen tuloksiin sisältyy monia jatkotoimenpide-ehdotuksia, joiden näkökulmat ovat:

• Alustan/alustojen jatkokehitys
• Kansallinen ohjaus
• Mobiilipalvelujen kansallinen kehittäminen
• Mobiilipalvelujen alueellinen kehittäminen
• Sähköisten sote-palvelujen ekosysteemin toimintaedellytysten parantaminen

Yhtenä erityisenä nostona mobiilipalvelujen kansallisesta kehittämisestä ehdotetaan OmaKanta-mobiili kehittämisen käynnistämistä. Se nojautuisi ja rajautuisi Kanta-palvelujen ja OmaKannan sisältöihin.

Mobiilipalvelujen alueellisessa ja kansallisessa kehittämisessä esille nousevat muun muassa seuraavat toimenpide-ehdotukset:

• Ääni- ja videoyhteyksiä suositellaan hyödynnettäväksi vuorovaikutteisissa asiakkaan ja ammattilaisen mobiilipalveluissa, jos asiakas pystyy hyödyntämään mobiililaitteita.
• Etävastaanottopalveluissa mahdollistetaan mobiiliratkaisuiden hyödyntäminen.
• Mobiilikäyttöisiä itsehoito- ja omahoitopalveluja kehitetään ja suunnataan eri kohderyhmille, erityisesti kroonisten sairauksien hoidossa.
• Myös OmaKanta-palveluun tehdään mobiilisovellus, joka nojautuu ja rajautuu Kanta-palvelujen ja OmaKanta-palvelun sisältöihin.

Toimenpiteet pannaan käytäntöön usealla kehittämispolulla

Toimenpide-ehdotusten edistämiseksi tunnistettiin keskeisiä toimeenpanokanavia. Alueellinen ja valtakunnallinen kehittäminen esimerkiksi Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa ja Kanta-palveluissa ovat tärkeitä mobiilipalvelujakin edistäviä hankkeita. Markkinoilla toimivat mobiiliratkaisut sekä sote-toimijoille että kansalaisille ovat tärkeä osa sähköisten palvelujen kokonaisuutta. Eri hankkeiden ja palvelujen välinen koordinointi ja yhteistyö on tärkeää.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Yhteiset mobiilipalvelut -esiselvitys (Julkari)

Lisätietoa:

sotetiedonhallinta(at)thl.fi

Antti-Olli Taipale
erityisasiantuntija
Puh. 029 524 8339
Sähköposti: antti-olli.taipale(at)thl.fi

Juha Mykkänen
johtava asiantuntija
Puh. 029 524 8038
Sähköposti: juha.mykkanen(at)thl.fi

Niina Haake
hankejohtaja
Suomen Kestävän kasvun ohjelman (RRP)
Puh. 029 524 7223
Sähköposti: niina.haake(at)thl.fi

Aiheesta lisää:

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)