Sote-alan ammattilaiset kaipaavat selkeämpää tukea digitaalisen työn arkeen
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toivovat digitaalisen työnsä tueksi esihenkilöiltä ymmärrystä digitaalisen työn vaatimuksista, suunnitelmallisempaa viestintää ja toimivia digitaalisia työvälineitä. Tämä käy ilmi eLead-hankkeen tuoreista tutkimustuloksista, jotka tuovat esiin digitalisaation johtamisen kehittämistarpeita hyvinvointialueilla.
Digitalisaatiolla tarkoitetaan sitä, että työssä hyödynnetään yhä enemmän digitaalisia palveluita ja järjestelmiä sekä etäyhteyksiä organisaation sisäisessä viestinnässä ja asiakastyössä.
Tutkijoiden mukaan digitalisaation lisääntyminen vaatii esihenkilöiltä uudenlaista tukea.
”Digitaalisten palveluiden käyttöönotto muovaa työn rytmiä, tehtävien organisointia ja kuormitustekijöitä. Tämän vuoksi digitalisaation edistäminen edellyttää esihenkilöiltä ajantasaista tietoa digitaalisen työn realiteeteista ja sitä kautta suunnitelmallista johtamista ja henkilöstön tukemista. Muuten muutoksen vaikutukset voivat jäädä työntekijöiden yksin kannettaviksi”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anu Kaihlanen.
Selkeyttä kanaviin ja perehdytykseen
Ammattilaiset pitivät selkeää viestintää keskeisenä, sillä tieto uusista käyttöönotoista ja toimintatavoista koettiin ajoittain hajanaiseksi tai epäselväksi. Useat viestintäkanavat ja tiedon luokittelemattomuus aiheuttivat tietotulvaa ja lisäsivät riskiä sille, että tärkeät viestit jäivät huomaamatta.
Digitaalisen työn edellyttämän osaamisen hankkiminen painottui usein itsenäiseen opetteluun työn ohessa tai koulutukseen, joka ei aina vastannut työn tarpeita. Ammattilaiset kaipasivat ohjattua perehdytystä ja mahdollisuuksia kysyä neuvoa, jotta monimutkaiset digiratkaisut olisi mahdollista omaksua ilman kohtuutonta kuormitusta.
Samalla korostui tarve psykologisesti turvalliselle ilmapiirille, jossa henkilökohtaisista osaamisen kehittämistarpeista voidaan puhua avoimesti.
Esihenkilöiltä kaivataan aktiivista ongelmien ratkaisua ja selkeitä linjauksia muutoksissa
Käytössä olevien laitteiden ajantasaisuus ja järjestelmien toimivuus näkyivät ammattilaisten mukaan suoraan työn sujuvuudessa. Esihenkilöiltä odotetaankin aktiivista roolia ongelmien esiin nostamisessa sekä toimivampien ratkaisujen ja reaaliaikaisesti tarjottavan teknisen tuen edistämisessä.
Ammattilaisten mukaan digitalisaation muutokset tulivat ajoittain nopealla aikataululla, eivätkä niiden vaikutukset arjen työhön olleet aina selkeästi suunniteltuja tai perusteltuja. Tämä aiheutti eroja yksiköiden toimintatavoissa ja epäselvyyttä tavoitteissa.
Esihenkilöiden näkyvää roolia kaivattiin muutosten linjaamiseen omalla vastuualueellaan, samalla heiltä toivottiin rohkeutta kokeilla uusia digiratkaisuja ja ketteryyttä palata aiempiin työtapoihin, jos kokeiltu ratkaisu ei osoittaudu työyhteisössä toimivaksi.
Huomiota työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ylläpitoon
Digitaalisten työtehtävien ja etätyön lisääntyminen haastavat tiimien yhteisöllisyyttä. Ammattilaisten mukaan esihenkilöiden osallistuminen arjen keskusteluihin ja läsnäolo eri viestintäkanavissa tukisivat työskentelyä ja helpottaisivat työssä kohdattujen haasteiden esiin nostamista.
Digitaalinen työ oli lisännyt joustoa aikatauluihin, mutta ongelmallista oli esimerkiksi rauhallisten työtilojen puute organisaatiossa. Esihenkilöiltä toivottiin joustavia työjärjestelyjä ja yhdenvertaisia etätyökäytäntöjä sekä tukea digitaalisen työn rytmittämiseen.
Hyvä lähiesihenkilötyö digitalisaatiossa vaatii organisaation rakenteiden tarkastelua
Ammattilaisten toiveet nostavat tarpeen kehittää esihenkilöiden vuorovaikutustaitoja, henkilökohtaisia valmiuksia sekä strategisia ja operatiivisia käytäntöjä digitalisaatiossa. Muutosten onnistuminen riippuu myös siitä, että esihenkilöillä on riittävästi aikaa ja resursseja tehtäväänsä.
”Digitaalinen muutos ei tapahdu itsestään muun työn ohessa, vaan esihenkilötkin tarvitsevat osaamisen kehittämistä ja riittävästi aikaa digitaalisen työn ja palveluiden johtamiseen. Sen tueksi tarvitaan myös toimivia ja mahdollisimman konkreettisia käytäntöjä, joita esihenkilöt voivat hyödyntää arjen johtamistyössään” Kaihlanen painottaa.
Digitaalisen työn johtamisen kehittämistarpeet nousivat esiin eLead hankkeen kolmella hyvinvointialueella toteuttamissa sote-ammattilaisille suunnatuissa ryhmähaastatteluissa ja kyselyssä. Keväällä 2026 toteutetaan asiantuntijapaneelitutkimus, jossa ammattilaisten toiveiden perusteella yhteiskehittämällä haetaan hyviä digitaalisen työn johtamisen käytäntöjä hyvinvointialueille.
Hanketta rahoittavat THL ja Työsuojelurahasto.
Lue lisää
Haastattelututkimus (englanniksi): Health and social care professionals’ expectations for e-leadership in the digital transformation: a qualitative study | BMC Health Services Research
Kyselytutkimuksen tuloksia: Digitaalisen työn johtaminen hyvinvointialueilla – sote-ammattilaisten toiveet esihenkilöille
