Sote-keskus-hankkeet ovat loppusuoralla – nyt pitää varmistaa, että kehittämistyö siirtyy käytännöksi

Syksyllä 2022 vain yksittäisiä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeissa kehitettyjä ratkaisuja oli otettu käyttöön laajemmin.

Arvioimme ohjelman hankkeiden tavoitteiden toteutumista puolen vuoden välein.

Syksyllä 2022 vain yksittäisiä ratkaisuja oli otettu käyttöön laajemmin. Joitakin pilotteja oli saatu päätökseen ja niissä oli saavutettu lupaavia tuloksia, mutta ratkaisujen skaalaaminen laajemmin alueilla oli tekemättä.  

Arviointimme aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu valmistauduttiin siirtämään hyvinvointialueille. Tämä näkyi myös hankkeissa, sillä muutoksen valmistelu oli vienyt henkilöresursseja ja hidastanut kehittämistoimien etenemistä.  

Hankkeissa odotettiin hyvinvointialueiden käynnistymistä, sillä se mahdollistaisi vuoropuhelun alueen viranhaltijoiden kanssa ja hyväksynnän kehitettyjen ratkaisujen käyttöönotolle laajemmin.  

Vuonna 2022 oli kuitenkin aloitettu vielä uusia toisen valtionavustushakukierroksen hankkeita, jotka olivat paljolti vasta suunnitteluvaiheessa. 

Sote-keskusten mallinnukset vaihtelivat luonnoksista melkein valmiisiin  

Mallinnukset tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta olivat eri vaiheissa alueilla. Osassa ei vielä varsinaisesti mallinnettu lainkaan sote-keskusta, vaan kuvattiin hankkeen kehittämiskokonaisuuksia ja -toimenpiteitä.  

Osassa oli alustavia jäsennyksiä palveluista ja palvelukokonaisuuksista, ja osa näistä mallinnuksista oli ollut olemassa jo hankkeen rahoitushakemuksessa. 
Muutaman alueen mallinnuksessa oli sen sijaan jo strategisia kärkiä ja arvoja, asiakkaan ohjautumisen mallinnuksia, monialaisen tiimin roolin kuvauksia, jäsennyksiä palveluista ja palvelukokonaisuuksista sekä kuvauksia kytkennöistä sote-keskuksen ulkopuolisiin palveluihin.  

Kiireettömään hoitoon pääsyn aika on pysynyt melko samana 

Kiireettömään hoitoon pääsyn aika lasketaan hoidon tarpeen arvioinnista. Lääkäriin ja hoitajalle pitäisi päästä viikossa, hammaslääkärille kolmessa kuukaudessa.  

Lääkärille pääsyssä ei ole ollut hankekauden aikana isoa muutosta: viikossa hoitoon on päässyt vuoden 2020 syksystä lähtien 60–70 prosenttia asiakkaista. Lokakuussa 2022 osuus putosi vajaaseen 60 prosenttiin.  

Ohjelman hankkeiden vaikutus ei ole vielä voinut olla merkittävä, koska uusia toimintamalleja ei ole otettu alueilla käyttöön laajemmin. Myös kasautunut kysyntä on lisääntynyt pandemian jälkeisenä aikana, mikä voi näkyä pidentyneinä odotusaikoina. 

Hoitajalle on pandemian alun jälkeen päässyt viikossa runsas 90 prosenttia asiakkaista.  

Hammaslääkärille pääsi määräajassa 83–88 prosenttia asiakkaista ennen koronapandemiaa. Pandemian alettua hoitoon pääsi määräajassa 95 prosenttia, koska hoidon kysyntä ja tarjonta supistuivat. Sen jälkeen osuus on taas pienentynyt samoihin lukuihin kuin ennen pandemiaa. 

Hoidon jatkuvuus on hieman heikentynyt vuosina 2018–2021 lääkäri- ja hoitajakäynneissä sekä monisairaiden hoidossa. Se liittyy mitä ilmeisemmin koronapandemiaan liittyvään hoidon tarjonnan supistamiseen.  

Sosiaalipalveluihin pääsyn odotusaika vaihtelee paljon alueittain 

Syyskuussa 2022 asiakas pääsi sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kiireettömälle tapaamiselle keskimäärin seitsemän arkipäivän kuluessa ajanvarauksesta, tosin erot alueittain olivat suuria. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut syksyn 2020 lähtötilanteesta, jolloin odotusaika oli pääsääntöisesti alle seitsemän arkipäivää. 

Kyselyvastaukset antavat odotusajoista kuitenkin korkeintaan vain hyvin yleistasoista kuvaa ja osoittavat tarpeen sosiaalihuollon saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelylle sekä rekistereihin pohjautuvalle mittaristolle ja seurannalle. 

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto nuorille etenee hyvin  

Nuorten parissa käytettävän IPC-N-menetelmän käyttöönotto on edennyt hyvin ja kolmella viidestä yhteistyöalueesta koulutusmäärissä ollaan jo lähellä tavoitetta. 

Nuorten CoolKids-koulutukset ovat käynnistyneet hieman myöhemmin ja tavoitemäärien saavuttamiseen on vielä jonkin verran matkaa. Sen sijaan lasten ja aikuisten vaikuttavien menetelmien käyttöönotto oli syksyllä 2022 pääsääntöisesti edelleen käynnistymisvaiheessa.  

Kuntoutuksen kehittäminen on ollut kapea-alaista 

Monialainen kuntoutus ei näyttäydy sote-keskus-hankkeissa, vaan kehittäminen on rajallisempaa. Esimerkiksi fysioterapeutin suoravastaanottopalvelua oli kehittänyt 16 hyvinvointialuetta, mutta toimintaterapeutin vain kolme ja puheterapian kaksi aluetta.  

Noin kolmannes alueista oli aloittanut fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian etäkonsultaation kehittämistä perus- ja erikoistason välillä. Runsas puolet alueista oli alkanut kehittää fysioterapian, runsas kolmannes toimintaterapian ja noin 14 prosenttia puheterapian etäkuntoutusta. 

Kymmenen hyvinvointialuetta on osallistunut sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin pilotointiin osana THL:n sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarjaa.  

Loppusuoralla ratkaisee yhteistyö hankkeiden ja hyvinvointialueiden johdon kesken  

Hankkeiden viimeinen toimintavuosi on käynnistynyt. Jotta kehitetyt ratkaisut saadaan vakiinnutettua käytäntöön laajemmin alueilla, on hankkeiden ja alueiden johdon välinen vuoropuhelu ja yhteistyö välttämätöntä.  

Mikäli vuoropuhelua ei synny, uudet toimintamallit jäävät ottamatta käyttöön. Tehdyn kehittämistyön ei saa antaa valua hukkaan.

Juha Koivisto, johtava asiantuntija
Heidi Muurinen, erityisasiantuntija

Lue lisää

Syksyn 2022 arviointiraportti (julkari.fi)