Sote-uudistuksessa tarvitaan systemaattista tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, laaturekisterit edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta
Potilaiden saaman hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta kerättävää rekisteritietoa hyödynnetään Suomessa yhä enemmän. Laaturekistereihin kerättävän tiedon avulla hoidon laatua voidaan seurata systemaattisesti ja vertailla, mikä puolestaan auttaa parantamaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta koko maassa ja suuntaamaan verovaroja järkevästi.
”Suomessa valmistellaan kiivaasti historiallisen suurta sote-uudistusta, jonka tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannusten kasvua. Nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain seuraamalla laatua ja vaikuttavuutta järjestelmällisesti. Kansallinen laaturekisteritoiminta on tähän tarkoitukseen sopiva työkalu, josta meillä alkaa olla jo kokemusta”, toteaa ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä.
Salonen johtaa laaturekisteriprojektia, joka alkoi vuoden 2021 alussa sen jälkeen, kun kolme vuotta kestänyt THL:n terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -pilottihanke oli päättynyt. Eduskunta myönsi vuosi sitten erillisrahoituksen projektille, jossa valmistaudutaan THL:n lakisääteiseen laaturekisteritoimintaan.
Tänä vuonna työtä on tehty yhdessä yhdeksän tautikohtaisen kumppanuuslaaturekisterin ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa.
”Kumppanuuslaaturekisterit, kuten sepelvaltimotautirekisteri, ovat kaikki päässeet vuoden aikana eteenpäin. Rekistereihin kerätään säännöllisesti rekisterin asiantuntijaryhmän määrittämiä hoidon laatua kuvaavia tietoja, joista tehdään analyysit. Analysoiduista tiedoista laaditaan raportit, joita käytetään alan ammattilaisten vertaisarviointi ja -kehittämistilaisuuksissa”, Salonen kertoo.
Laaturekistereitä on kehitetty myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietotuotantoa ja tiedolla johtamista koskevassa Valtava-hankkeessa.
Valtavassa on muun muassa selvitetty, miten Kanta-palvelujen potilastiedon arkisto soveltuu laaturekisterien tietolähteeksi. Lisäksi hankkeessa on valmisteltu reumarekisterin tietojen kirjauksissa vaadittava rakenteinen tietosisältö, joka on julkaistu THL:n kansallisella koodistopalvelimella.
”Vastaava työ selkärekisterin tietosisällöstä on loppusuoralla”, Salonen kertoo.
Laaturekistereille tulossa yhteinen vointimittari
Terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen perustuu paitsi hoitohenkilökunnan kirjaamiin tietoihin, myös potilaiden itsensä kokemuksiin hoidon tuloksista.
Potilaiden näkemysten keräämiseksi käytetään niin sanottuja vointimittareita eli PROMeja (Patient Reported Outcome Measures).
”Ensi vuoden tavoitteena on kansallisten laaturekisterien yleisen vointimittarin valinta. Tavoitteena on siis valita yksi yhteinen mittari, jolla kaikki rekisterit voivat yhtenäisesti kerätä potilailta näkemyksiä omasta voinnistaan ja samalla hoidon tuloksista. Yleisen vointimittarin lisäksi rekistereissä voidaan käyttää sairausryhmäkohtaisia tarkempia vointimittareita”, kertoo erikoissuunnittelija Liisa Penttinen THL:stä.
Muita ensi vuoden tavoitteita ovat pysyvään laaturekisteritoimintaan valmistautumisen jatkaminen sekä rekisterien verkkoraportoinnin pilotoiminen.
Laaturekisteriasetus ja pysyvä rahoitus edelleen auki
Vuonna 2019 voimaan tulleet THL-lain muutokset sekä laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa.
Laitoksen rekisterinpidollisella vastuulla olevat laaturekisterit määritellään STM:n asetuksella.
Asetuksen luonnos oli lausunnoilla touko-kesäkuussa, mutta varsinaisen asetuksen aikataulu on edelleen auki. Samoin on pysyvän toiminnan rahoitus.
”Eri tahot antoivat asetusluonnoksesta yhteensä noin 70 lausuntoa. Niissä puollettiin kansallista laaturekisteritoimintaa ja katsottiin, että THL on hyvä ylläpitäjä rekistereille. Toivomme, että STM antaa asetuksen mahdollisimman pian ja että pitkäjänteinen rahoitus järjestyy, jotta pääsemme kehittämään toimintaa täysipainoisesti”, Salonen sanoo.
Lisää laaturekistereistä:
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
THL:n laaturekisterityössä saavutettiin merkkipaalu: reumapotilaiden hoitotietoja kirjataan vastedes yhtenäisellä tavalla
Kymmentä kansallista terveydenhuollon laaturekisteriä ehdotetaan THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle – asetusluonnos lausuntokierroksella
Eduskunta on myöntänyt terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämiseen 1,4 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle
Diabeteksen hoidon hyviä käytäntöjä edistettiin diabeteksen hoidon kansallisen laaturekisterin neljännessä vertaiskehittämispäivässä
Lisätiedot:
Jonna Salonen
projektijohtaja, ylilääkäri
THL
p. 029 524 7171
Liisa Penttinen
erikoissuunnittelija
THL
p. 029 524 6094
