Sote-uudistus yhdenmukaisti lapsiperheiden palveluita - perhekeskukset ovat vakiintuneet hyvinvointialueille
Perhekeskukset kattavat koko Manner-Suomen: vuonna 2024 Suomessa oli jo 161 perhekeskusta ja yli 550 niihin kuuluvaa kohtaamispaikkaa, kertoo THL:n selvitys. Perhekeskukset kokoavat yhteen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja vahvistavat hyvinvointialueiden yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Perhekeskus- ja kohtaamispaikkaselvityksen mukaan kaikki 22 hyvinvointialuetta ovat koonneet lasten ja lapsiperheiden sote-palvelut, kuten neuvolan, opiskeluhuoltopalvelut ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Näin lapset ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen yhdestä paikasta. Perhekeskukset toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien kasvatus- ja opetuspalvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelujen kanssa.
Selvityksessä 18 hyvinvointialuetta kertoi perhekeskusten palveluverkon kattavan kaikki hyvinvointialueen kunnat. Sähköisen perhekeskuksen oli ottanut käyttöönsä 16 hyvinvointialuetta. Osa hyvinvointialueista oli kehittänyt oman, valtakunnalliseen sähköiseen perhekeskukseen vertautuvan sähköisen palvelukokonaisuuden, joka tarjosi lapsiperheille ja nuorille luotettavaa tietoa ja ohjauksen niin sähköisiin kuin fyysisiinkin palveluihin.
”Perhekeskuksen ydintavoitteet käyvät yksiin sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa. Toiminnassa keskeistä on vahvistaa perheiden saamaa varhaista tukea, hillitä eriarvoistumista ja korjaavien palveluiden tarvetta sekä edistää eri toimijoiden yhteistyötä”, kertoo kehittämispäällikkö Hanne Kalmari THL:stä.
”Selvityksen mukaan yhteistyön kehittämisessä on onnistuttu, sillä hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja seurakunnat ovat vahvasti mukana perhekeskustyössä kohtaamispaikkatoiminnasta perhekeskusten strategiseen johtamiseen asti.”
Maksuttomuus, esteettömyys ja hyvä sijainti laskevat kohtaamispaikan kynnystä
Perhekeskusten avointen kohtaamispaikkojen tehtävänä on tarjota fyysinen, avoin, matalan kynnyksen toimintatila lasten ja vanhempien osallisuuden, vuorovaikutuksen ja voimavarojen vahvistamiseksi.
Perhekeskuksiin kuuluvia kohtaamispaikkoja oli selvityksen mukaan yli 550 eri puolilla Suomea. Perheiden kynnystä osallistua toimintaan mataloittivat kyselyn mukaan toiminnan maksuttomuus, tilojen esteettömyys sekä kohtaamispaikkojen sijainti hyvien yhteyksien päässä.
”Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä lasten, nuorten ja perheiden hajanaisia palveluita on saatu koottua yhteen ja kohtaamispaikkojen merkitys perheiden arjen tukena on vahvistunut. Lapsiperheiden aikuiset kaipaavat paikkoja tavata toisiaan, lapset tiloja leikkiä ja toimia yhdessä”, toteaa erikoistutkija Marjatta Kekkonen THL:stä.
”Seuraavaksi on selvitettävä, edistävätkö perhekeskukset odotetusti palveluiden vaikuttavuutta ja paraneeko lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi”, hän jatkaa.
Lisätietoja
Kyselyn tulokset on raportoitu kolmessa tänään julkaistussa Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa
Perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnan tilannekuva SuomessaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Perhekeskusten tilannekuva SuomessaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Perhekeskusten johtaminen, toiminnan koordinaatio ja strategiset tavoitteetLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Hanne Kalmari
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7779
etunimi.sukunimi@thl.fi
Marjatta Kekkonen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7401
etunimi.sukunimi@thl.fi
