Suomalaisten aikuisten positiivista mielenterveyttä voidaan arvioida luotettavasti

Mielen hyvinvointia eli positiivista mielenterveyttä voidaan mitata luotettavasti suomalaisessa aikuisväestössä, selviää tuoreessa Helsingin yliopiston ja THL:n tutkimuksessa. 

Tutkimuksessa arvioitiin Warwick-Edinburgh Mental WellBeing Scale (WEMWBS) -kyselyn, sekä sen lyhennetyn version (SWEMWBS) soveltuvuutta eli mittarin menetelmävalidointia suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n FinTerveys 2017 -tutkimusta, joka sisältää ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimukseen osallistui noin 10 000 suomalaista aikuista.

Menetelmävalidointi arvioi mittarin soveltuvuutta ja luotettavuutta

Menetelmävalidointia eli menetelmän soveltuvuutta ja luotettavuutta on syytä tarkastella kyselytutkimuksissa, joissa kiinnostuksen kohteena ovat moniulotteiset yhteiskunnalliset tai käyttäytymiseen liittyvät ilmiöt. Näitä ovat muun muassa sellaiset käsitteet kuin asenteet ja arvot, älykkyys, itsetunto tai – kuten tässä tapauksessa – mielen hyvinvointi.

(S)WEMWBS perustuu teoriaan, jossa mielen hyvinvointi nähdään eriasteisena emotionaalisena (positiiviset tunteet) ja psykologisena (hyvä toimintakyky) hyvinvointina. Uusimpien teorioiden mukaan myös sosiaalinen hyvinvointi (suhteet muihin ja yhteiskuntaan) ajatellaan olevan osa mielen hyvinvointia. 

(S)WEMWBS-kysely osana kansallisia aineistonkeruita sekä mielen hyvinvoinnin edistämisen arviointia 

Juuri julkaistu tutkimus on osa väitöskirjatutkimusta, jonka tavoitteena on tarkastella (S)WEMWBS:in soveltuvuutta suomalaisessa väestössä ja näin ollen mahdollistaa mittarien laajemman käytön osana niin tutkimusta kuin kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden mielenterveyden edistämisen toimia ja niiden vaikuttavuuden arviointia. Mittaria ollaan parhaillaan sisällyttämässä TOIMIA-tietokantaan.

(S)WEMWBS:iin pohjautuva positiivisen mielenterveyden indikaattori on osa THL:n luonnosta kuntien ja hyvinvointialueiden laajojen hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien vähimmäistietosisältöjä. Tuore tutkimus vahvistaa mittarin luotettavuutta, kun arvioidaan mielenterveyden edistämisen toimien alueellista vaikuttavuutta. 

Juuri julkaistun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Suomessa WEMWBS tavoittaa kolmea teorian mukaista erillistä mutta vahvasti toisiinsa liittyvästä positiivisen hyvinvoinnin ilmiötä (emotionaalinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi). Lyhennetty versio SWEMBS taas antaa mielen hyvinvoinnin kokonaisarvion. 

”Tässä vaiheessa suosittelisin siksi lyhyemmän SWEMWBS-kyselyn käyttöä, ellei kiinnostuksen kohteena ole erityisesti osa-alueiden erot”, Sarasjärvi selittää.

”On kuitenkin hyvä huomioida, että emme vielä tiedä kuinka luotettava kysely on esimerkiksi nuorten keskuudessa tai miten yksittäiset kysymykset toimivat eri ryhmissä. Tätä on tarkoitus tutkia seuraavaksi”, Sarasjärvi toteaa.

(S)WEMWBS-kysely kehitettiin vuonna 2005 Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja sen oli määrä mitata väestön mielen hyvinvointia. Nykyään se on käännetty jo useille eri kielille ja on käytössä maailmanlaajuisesti.

Sarasjärvi K. ym. (2023): Exploring the structure and psychometric properties of the Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale (WEMWBS) in a representative adult population sample. Psychiatry Research.

Lisätietoja

Kiira Sarasjärvi
väitöskirjatutkija 
Helsingin yliopisto, Väestön terveyden tohtoriohjelma
vieraileva tutkija
Mielenterveystiimi, THL
[email protected]

Sebastian Therman
erikoistutkija
Mielenterveystiimi, THL
puh. 029 524 8925
[email protected]

Nina Tamminen
erityisasiantuntija 
Mielenterveystiimi, THL
[email protected]