Suomalaisten hyvinvointi 2022 -teos: Toimintarajoitteiset nuoret jäivät korona-aikana usein vaille tarvitsemaansa tukea koulussa
Vaikka kansainväliset kriisit ovat koetelleet suomalaista yhteiskuntaa ja sen kestävyyttä, valtaosa suomalaisista voi edelleen hyvin, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kantokyky on kestänyt ja järjestelmään luotetaan. Toisaalta väestöryhmien väliset erot terveydessä, hyvinvoinnissa ja palvelujen käytössä ovat edelleen selviä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2022 -teoksesta selviää, että keskimäärin suomalaiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi, terveytensä hyväksi ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Merkkejä väestöryhmien välisten erojen kaventumisesta terveydessä ja hyvinvoinnissa on kuitenkin varsin niukasti.
”Hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, johon useat sosiaaliset tekijät ovat yhteydessä. Koulutus, työmarkkina-asema, sukupuoli, etninen tausta ja esimerkiksi asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen edelleen. Esimerkiksi tulotaso on yhteydessä niin menetettyihin elinvuosiin, ihmissuhteisiin kuin yleiseen tyytyväisyyteen omasta elämästä, vaikka tuloerot sinänsä eivät viime vuosina näytä kasvaneen,” sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin heikentynyt
Vahva luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on yksi Suomen erityispiirteitä verrattuna moniin muihin maihin. Väestöryhmät eroavat kuitenkin esimerkiksi siinä, kuinka paljon he luottavat terveys- ja sosiaalipalveluihin. Matalasti koulutetut, toimeentulotukea tarvinneet, palveluja riittämättömästi saaneet sekä he, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi ovat muita kriittisempiä palvelujärjestelmää kohtaan. Lisäksi luottamus terveys- ja sosiaalipalvelujen toimintaan on yleisestikin heikentynyt vuodesta 2018 vuoteen 2020.
Toimintarajoitteiset nuoret jäivät korona-aikana usein vaille tarvitsemaansa tukea koulussa
Suomalaisten hyvinvointi -teos sisältää myös luvun toimintarajoitteisten yläkoululaisten avun ja tuen saamisesta korona-aikana.
Luvussa selvitetään toimintarajoitteisten nuorten avun ja tuen saamista opetuksessa tai oppilashuollossa korona-aikana. Tarkastelu kohdistuu erityisesti ilman tarvitsemaansa tukea jääneiden osuuteen vuonna 2021 ja osuuden muutokseen vuosien 2017, 2019 ja 2021 välillä. Jokainen nuori on oikeutettu oppimisen tukeen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, mutta korona-aikana toimintarajoitteiset nuoret raportoivat muita nuoria useammin jääneensä tätä tukea vaille.”
Tutkimuksen tuloksia
- Toimintarajoitteiset nuoret jäivät useammin vaille tarvitsemaansa oppimisen ja hyvinvoinnin tukea opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisilta, kun vertailukohtana oli muut nuoret. Tilanne oli kaikkein huonoin nuorilla, joilla oli useita toimintarajoitteita samanaikaisesti. Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.
- Etäopetuksessa huonoin tilanne oli nuorilla, joilla oli useita toimintarajoitteita samanaikaisesti: 38 % jäi vaille tarvitsemaansa tukea. Vastaava luku nuorilla, joilla rajoitteita ei ollut, oli 12 %.
- Vaikka vaille tukea jääminen oli yleisempää toimintarajoitteisilla nuorilla, tuen tarve hyvinvointiin kasvoi korona-aikana kaikilla nuorilla.
- Kaikilla nuorilla on oikeus tuen saantiin koulussa, mutta yhdenvertaisuus vaarantuu, ellei tukea erityisesti suunnata toimintarajoitteisille nuorille.
- Kouluihin olisi kehitettävä tapoja ja lisättävä resursseja toimintarajoitteisten nuorten tuen saamisen varmistamiseksi myös poikkeusoloissa.
