Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä
Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.
Tupakointi vähenee, kohonnut verenpaine ja kokonaiskolesteroli laskevat
Useiden kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja useiden syöpätautien, taustalla vaikuttavat samat elintapoihin liittyvät riskitekijät: tupakointi, vähäinen liikunta, liiallinen alkoholinkäyttö ja epäterveelliset ruokailutottumukset sekä näiden seurauksena kohonnut verenpaine ja kolesteroli, lihavuus sekä diabetes.
Tutkimuksen mukaan kansantautien riskitekijät ovat kehittyneet ja kehittyvät tulevaisuudessa seuraavasti:
- Lihavuus on lisääntynyt kuluneiden 20 vuoden aikana, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Lihavuuden lisääntyminen johtuu pääosin painon noususta niillä, joilla on jo ylipainoa, eikä niillä, jotka ovat normaalipainoisia.
- Säännöllisesti tupakoivien osuus on laskenut tasaisesti, ja laskun odotetaan jatkuvan. Kansallinen tavoite siitä, että vuonna 2030 vain 5 prosenttia väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita, ei ennusteiden valossa kuitenkaan toteudu.
- Vähän liikkuvien osuus on pysynyt lähes muuttumattomana, eikä suurta muutosta ole odotettavissa vuoteen 2040 mennessä.
- Sekä kohonnut verenpaine että kokonaiskolesteroli ovat laskeneet kuluneiden 20 vuoden aikana, ja laskun odotetaan jatkuvan vuoteen 2040.
- Diabetes todennäköisesti yleistyy lihavuuden lisääntyessä. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta aineiston rajallisuuden vuoksi.
”Tulosten mukaan keskeisten kansansairauksien riskitekijöissä on vaihtelua molempiin suuntiin. Vähentynyt tupakointi sekä kohonneen verenpaineen ja kokonaiskolesterolin lasku vaikuttavat positiivisesti myös kansantautien sairastavuuteen”, sanoo tutkimusohjelmajohtaja Hanna Tolonen THL:stä.
”Lihavuuden jatkuva lisääntyminen aiheuttaa kuitenkin huolta. Jos paino nousee niillä, joilla on jo valmiiksi ylipainoa, se todennäköisesti tulee vaikuttamaan esimerkiksi diabeteksen ja muiden tautien yleistymiseen”, Tolonen jatkaa.
Miesten ja naisten painoindeksit (BMI) vuodesta 1997 vuoteen 2040. Aikuisväestön lihavuus luokitellaan painoindeksin perusteella. Se lasketaan jakamalla henkilön paino (kg) pituudella (m)2.
• Normaalipainoiset: painoindeksi alle 25 kg/m2
• Ylipainoiset: painoindeksi 25 kg/m2 tai enemmän, mutta alle 30 kg/m2
• Lihavat: painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän
Ennakointitieto tukee sairauksien ennaltaehkäisyä
Tutkimuksessa on hyödynnetty kansallisista väestön terveystarkastustutkimuksista (FINRISKI ja FinTerveys) kerättyjä tietoja eri riskitekijöiden kehityksestä vuosilta 1997–2017 sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita.
”Tutkimuksessa saatu ennakointitieto on tärkeää, jotta suomalaisten sairastavuuteen pystytään ajoissa reagoimaan. Kun elintavat ja niiden aiheuttamat kansanterveydelliset riskit tunnetaan, voidaan niihin puuttua jo ennalta”, Tolonen toteaa.
Tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Sairauksien ja toimintakyvyn ennusteet terveyspolitiikan tueksi -projektia.
Lisätiedot
Hanna Tolonen
Tutkimusohjelmajohtaja
THL
[email protected]
029 524 8638
