Suomalaisten nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyys samansuuruista kuin muissa maissa
Kokonaiskuva suomalaisten nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyydestä vastaa pääosin esiintyvyyksiä, joita on kuvattu länsimaisia nuoria sisältäneissä aineistoissa.
Asiaa kysyttiin vuoden 2021 Kouluterveyskyselyssä 8.–9.-luokkalaisilta ja toisen asteen opiskelijoilta ensimmäistä kertaa. Aiempaa suomalaista tutkimustietoa ja seurantatietoa on vähän.
Suomalaisista nuorista 25 % oli oman ilmoituksensa mukaan tahallisesti vahingoittanut itseään jossain elämänsä vaiheessa. Toistuvasti (enemmän kuin viisi kertaa) itseään oli vahingoittanut 11 %.
Itsetuhoisia ajatuksia oli ollut 40 %:lla vähintään kerran elämässään ja toistuvana 18 %:lla. Itsetuhoisten ajatusten esiintyvyys on ollut aiemmissa tutkimusaineistoissa noin kolmasosan luokkaa ja siten melko yleinen ilmiö nuoruusiässä. Toistuvia itsetuhoisia ajatuksia voi pitää huolestuttavampana kuin yksittäistä kertaa.
Kyselyn mukaan itsemurhayritys oli ollut jossain elämän vaiheessa nuorista 7 %:lla. Suuruusluokka vastaa muista maista saatuja tutkimustuloksia, joskin on selvästi pienempi kuin raportoidut tiedot esimerkiksi Yhdysvalloissa ennen koronapandemiaa.
Poikien ja tyttöjen välillä on eroja itsetuhoisuudessa
Tytöillä oli kyselyn mukaan enemmän tahallista itsen vahingoittamista, itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä kuin pojilla. Tämä oli odotettu tulos, koska sukupuoliero on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Itsetuhoisuuteen liittyviä tekijöitä olivat muun muassa mielenterveyden oireet, kiusatuksi joutuminen, yksinäisyys sekä päihteiden käyttö.
Kevään 2021 Kouluterveyskyselyssä havaittiin nuorten itsetuhoisuuteen yhteydessä olevien mieliala- ja ahdistusoireilun sekä yksinäisyyden lisääntymistä vuoteen 2019 verrattuna. Siten on mahdollista, että itsetuhoisuuden esiintyvyys keväällä 2021 oli hiukan suurempaa kuin se olisi ilman koronapandemiaa ollut. Nuorten itsemurhat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet Suomessa vuosien 2016 ja 2021 välillä.
Nuorilta on tärkeä kysyä itsetuhoisuudesta heidän psyykkistä vointiansa arvioitaessa. Tutkimusten mukaan kysyminen aiheesta ei lisää riskiä itsensä vahingoittamiseen.
Lisätietoa
Henna Haravuori
Vieraileva tutkija
[email protected]
Terhi Aalto-Setälä
Ylilääkäri
puh. 029 524 7437
[email protected]
Olli Kiviruusu
Tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8323
[email protected]
