Suomalaisten nuorten ravitsemuksesta tarvitaan tietoa kansallisella tasolla – esitutkimuksen tulokset julkaistu
Ravitsemusseurannan esitutkimukseen osallistuneet nuoret söivät suositeltua vähemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Pojat söivät suositeltua enemmän punaista ja prosessoitua lihaa. Nuoret saivat ruokavaliosta liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, mutta liian vähän ravintokuitua, folaattia ja tiamiinia.
Lisäksi tytöillä raudan, D-vitamiinin, A-vitamiinin, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin saannit olivat suositeltua vähäisempiä.
”Saimme Nuorten ravitsemusseurannan esitutkimuksesta tärkeää käytännön kokemusta varsinaisen tutkimuksen toteuttamista varten. Lisäksi saimme viitteitä nuorten ravitsemuksen haasteista. Erityisesti herää huoli siitä, että tytöt saivat useita tärkeitä ravintoaineita suositeltavaa vähemmän”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.
Nuorista suurin osa (82 %) ilmoitti syövänsä lounaan joka päivä, kun taas aamupalan söi päivittäin vain hiukan yli puolet (55 %). Pojat söivät päivittäin kaikkia aterioita tyttöjä useammin, mutta suurin ero oli aamupalassa. Pojista 66 prosenttia ilmoitti syövänsä aamupalan päivittäin, kun taas tytöillä vastaava luku oli 46 prosenttia.
Vanhempien koulutustaso, sekä isän että äidin, oli yhteydessä nuorten ruokavalintoihin. Nuoret, joiden vanhemmilla oli korkeampi koulutus, söivät terveellisemmin, esimerkiksi enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lisäksi isän korkeakoulutus oli yhteydessä nuorten suurempaan palkokasvien kulutukseen.
”Tietoa nuorten ravitsemuksesta tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, kestävän ja terveellisen ruokavalion edistämiseksi, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin, terveyserojen kaventamiseen sekä kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseen”, Raulio toteaa.
Esitutkimuksen perusteella tutkimusprotokolla soveltuu hyvin kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen
THL toteutti Nuorten ravitsemusseurannan esitutkimuksen syksyllä 2021 yhteensä kuudessa koulussa Helsingissä ja Tampereella. Esitutkimuksen tavoitteena oli testata tutkimusprotokollan toimivuutta laajempaa kansallista tutkimusta varten ja kartoittaa yhdeksäsluokkalaisten ruoankäyttöä sekä ravintoaineiden saantia.
Tutkimukseen osallistui 110 yhdeksäsluokkalaista, jotka olivat 14–16-vuotiaita. Nuorten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia tutkittiin koulupäivien aikana kahdella erillisellä edeltävän vuorokauden ruoankäyttöhaastattelulla.
Suomessa ei ole kansallista tutkimustietoa nuorten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa muissa Euroopan valtioissa.
Kansallinen tutkimus on tärkeä toteuttaa, jotta ymmärretään paremmin eri ikäisten ja eri alueilla asuvien suomalaisten nuorten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia terveyden ja ympäristön kestävyyden näkökulmista. Tietoa tarvitaan nuorten terveyden edistämiseen ja esimerkiksi ylipainon, lihavuuden sekä kroonisten sairauksien ehkäisyyn.
Kansallisen tutkimuksen suunnittelu on aloitettu ja aineiston keruu on tarkoitus toteuttaa lukuvuoden 2024–2025 aikana.
Lisätietoja:
Nuorten ravitsemusseurannan esitutkimus. Työpaperi 2023/033, THL.
Susanna Raulio
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8574
Sari Niinistö
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7249
Suvi Virtanen
tutkimusprofessori
puh. 029 524 8729
s-postit: [email protected]
