Suomeen muuttaneiden lääkäripalveluiden saatavuus vaihtelee alueittain

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten lääkäripalvelujen saatavuus vaihtelee alueittain, ilmenee tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa lääkäripalveluita tarvinneista aikuisista Suomeen muuttaneista hieman alle 20 prosenttia kertoi, että oli saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden. Kymenlaaksossa vastaava osuus oli peräti 37 prosenttia.

Myös vastaanottoajan saaminen kangerteli useissa maakunnissa, sillä vain joka kolmas Suomeen muuttanut ilmoitti saaneensa vastaanottoajan sujuvasti aina. Toisaalta erityisesti Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa Suomeen muuttaneet kertoivat kokeneensa koko väestöä vähemmän vaikeuksia ottaessaan yhteyttä hoitopaikkaan. 

”Yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen eri alueilla tulee kiinnittää huomiota myös eri väestöryhmien näkökulmasta. Tarpeenmukaista palvelujen käyttöä voidaan helpottaa esimerkiksi tiedottamalla palvelujärjestelmästä ja -paikoista monikielisesti ja -kanavaisesti sekä edistämällä yleistä kotoutumista”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio.

Maahan muuttaneilla muuta väestöä vähemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia 

Selvityksessä havaittiin myös, että Suomeen muuttaneet kokivat terveytensä ja kokonaisvaltaisen elämänlaatunsa heikommaksi kuin koko väestö. Myös psyykkinen kuormittuneisuus oli koko väestöä korkeammalla tasolla. Toisaalta Suomeen muuttaneilla oli vähemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia sekä alkoholin liikakäyttöä koko väestöön verrattuna. 

Myös terveydessä ja hyvinvoinnissa voitiin havaita alueellisia eroja Suomeen muuttaneiden ja koko väestön välillä, joskin erot vaihtelevat tarkasteltavan indikaattorin mukaan. 

Esimerkiksi sekä heikompi koettu terveys että psyykkinen kuormittuneisuus olivat Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa selvästi yleisimmät Suomeen muuttaneissa samalla alueella asuvaan koko väestöön verrattuna. Erot väestöryhmien välillä koetussa elämänlaadussa korostuivat Uudellamaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa.

”Terveys- ja hyvinvointieroihin on tärkeää puuttua, sillä ne vaikuttavat henkilön osallisuuteen. Ajan myötä heikompi koettu terveys ja elämänlaatu sekä psyykkinen kuormittuneisuus vaikuttavat myös pitkäaikaissairastavuuteen ja muihin terveysongelmiin ja sitä kautta myös työ- ja toimintakykyyn”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.

Selvityksessä käytettiin Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonikin aineistoa, joka koostuu 6 836 Suomeen muuttaneen, ulkomaalaistaustaisen kyselyvastauksista sekä rekisteritiedoista. Osallistujat olivat 18–64-vuotiaita. Meneillään olevassa FinMonik2-hankkeessa tuotetaan ja tuotteistetaan tutkittua tietoa Suomeen muuttaneiden terveydestä ja hyvinvoinnista kotoutumisen tueksi. Hanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Tutkimusta rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Lähteet

Suomeen muuttaneiden kokemuksia terveyspalveluista ja niiden saatavuudesta Manner-Suomen maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 28/2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vahva ja ajantasainen kotoutumisen tietopohja ja tutkittua tietoa kotoutumisesta (FinMonik 2)
 

Lisätietoja

Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
[email protected]

Natalia Skogberg
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7916
[email protected]