Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret pitävät koulunkäynnistä yleisemmin kuin muut nuoret
Kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret pitävät koulunkäynnistä yleisemmin kuin muut 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret. THL tutki eroja hyvinvoinnissa, osallisuudessa ja päihteiden käytössä suomalaistaustaisten, Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten välillä.
Vuonna 2023 koulunkäynnistä pitivät yleisimmin Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset pojat (62 %) sekä suomalaistaustaiset ja ulkomailla syntyneet pojat (58 %). Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista tytöistä 56 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä tytöistä 54 prosenttia piti koulunkäynnistä. Suomalaistaustaisista tytöistä vastaava osuus oli 47 prosenttia.
”Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on kuitenkin pienentynyt vuodesta 2013 lähtien. Muutosta on tähän asti selittänyt se, että koulusta pitävien tyttöjen osuus on laskenut. Nyt myös koulunkäynnistä pitävien poikien osuus on laskenut vuoteen 2021 verrattuna”, toteaa tutkimusprofessori Anu Castaneda THL:stä.
”Yleisesti kouluun kiinnittymiseen liittyvissä tutkimuksissa on havaittu, että koulunkäynnistä pitämiseen ovat yhteydessä hyvät suhteet kavereihin ja opettajiin”, Castaneda jatkaa.
Ulkomaalaistaustaiset nuoret joutuivat koulukiusatuiksi hieman yleisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret. Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat myös kokeneet syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla yleisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret.
Nuorten kokemassa seksuaalisessa häirinnässä ja seksuaaliväkivallassa on selviä eroja
Ulkomaalaistaustaiset pojat olivat kokeneet seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa huomattavasti yleisemmin kuin suomalaistaustaiset pojat. Seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat kuitenkin tytöillä huomattavasti yleisempiä kuin pojilla.
Ulkomailla syntyneistä pojista 21 prosenttia, Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista 14 prosenttia ja suomalaistaustaisista pojista 9 prosenttia kertoi kokeneensa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen vuoden aikana. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli kokenut 45 % suomalaistaustaisista tytöistä, 38 % ulkomailla syntyneistä tytöistä ja 37 % Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista tytöistä.
”Huomionarvoista on, että pojilla, taustasta riippumatta, kokemukset häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta tai ahdistelusta jatkoivat kasvuaan. Sen sijaan tytöillä taustasta riippumatta vastaavat kokemukset laskivat vuodesta 2021. Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on kuitenkin merkittävästi poikia yleisempää”, Castaneda sanoo.
Päihteidenkäyttö on vähentynyt – sähkösavukkeita lukuun ottamatta
Päihteiden osalta tutkittiin nuoria hieman laajemmin, eli alle 18-vuotiaita peruskoulun 8. luokalta toisen asteen 2. vuosikurssille.
Alkoholia joskus käyttäneiden osuus on suurin suomalaistaustaisilla pojilla ja tytöillä. Humalajuominen on ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla pojilla muita ryhmiä yleisempää. Alkoholin käyttö on kuitenkin vähentynyt kaikilla 14–17-vuotiailla. Nuorten sähkösavukkeiden käyttö on puolestaan kääntynyt nousuun.
”Sähkösavukkeiden käyttö eli vapettaminen on yleisintä ulkomaalaistaustaisilla pojilla, jotka ovat syntyneet ulkomailla. Erot muihin ryhmiin ovat kuitenkin kaventuneet. Myös nuorten tyttöjen päivittäinen vapettaminen on yleistynyt. Sähkösavukkeita markkinoidaan nuorille somessa, ja ne ovat usein ulkoasultaan nuoria houkuttelevia”, sanoo erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo THL:stä.
Nikotiinipussien käytöstä kysyttiin ensimmäistä kertaa vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä. Päivittäin niitä ilmoitti käyttäneensä neljä prosenttia ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista. Muilla pojilla vastaava osuus oli noin kaksi prosenttia. Tytöillä nikotiinipussien käyttö oli harvinaisempaa, 0–1 prosenttia oli käyttänyt niitä päivittäin.
Niin kannabiksen kuin muidenkin huumeiden käyttö on ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla pojilla jonkin verran muita ryhmiä yleisempää, mutta erot ryhmien välillä ovat kaventuneet.
Vuonna 2023 kannabista kertoi käyttäneensä 12 prosenttia ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista ja 9 prosenttia Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista. Kannabiksen käyttö on seuranta-aikana vuodesta 2013 vuoteen 2023 vähentynyt kaikilla nuorilla. Muiden huumeiden käyttö on harvinaista, eikä siinä havaita selviä trendejä.
Lisätietoja:
Vuosina 2019‒2023 Kouluterveyskyselyssä vastaajat saivat ilmoittaa syntymämaakseen jonkin seuraavista: Suomi, Ruotsi, Viro, Venäjä, Ukraina, Jokin muu Euroopan maa, Somalia, Syyria, Irak, Iran, Afganistan, Intia, Kiina, Thaimaa, Vietnam, Jokin muu maa. Yleisimmät vastaajien kertomat syntymämaat olivat ”Suomi”, ”Jokin muu maa”, ”Jokin muu Euroopan maa”, ”Viro”, ”Venäjä” ja ”Ruotsi”.
Tutkimuksesta tiiviisti: Ulkomaalaistaustaisten nuorten päihteiden käyttö Suomessa 2013–2023
Anu Castaneda (ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi)
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7848
[email protected]
Kirsimarja Raitasalo (nuorten päihteiden käyttö)
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7005
[email protected]
