Suurin osa iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä laskenut henkilöstömitoitusta
Suurin osa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on madaltanut henkilöstömitoitustaan lakimuutoksen myötä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seuranta.
Vanhuspalvelulain mukainen vähimmäishenkilöstömitoitus laski vuoden 2025 alussa 0,6:een välitöntä asiakastyötä tekevään työntekijään asiakasta kohti. Vuosina 2023–2024 lakisääteinen vähimmäismitoitus oli 0,65. Vuonna 2025 vähintään 0,65 mitoitettujen yksiköiden osuus laski 57 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2024 (2024: 94 % vs. 2025: 37 %). Yleisin henkilöstömitoitus huhtikuussa 2025 oli 0,60–0,64. Henkilöstömäärä on mitoituksen laskun myötä laskenut noin 3 500 ammattilaisella (9 %) vaikka asiakasmäärässä ei ole tapahtunut muutosta.
Lakisääteinen vähimmäismitoitus oli nykyisellä (0,6) tasolla viimeksi vuonna 2022. Lähelle vähimmäismitoituksen 0,6 rajaa sijoittuvia yksiköitä on nyt enemmän kuin vuonna 2022. Yksiköitä, jotka ylittävät mitoituksen 0,65 tai 0,7 on vastaavasti aiempaa vähemmän.
“On tärkeää muistaa, että lakisääteisen vähimmäismitoituksen täyttäminen ei yksin riitä varmistamaan hoivan laatua. Lain mukaan yksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden todellista palveluntarvetta ja turvaavat laadukkaan palvelun kaikkina vuorokaudenaikoina”, korostaa THL:n erikoissuunnittelija Saana Saske.
Mitoituksen vaikutuksia on tärkeää seurata – indikaattorit kertovat iäkkäiden palvelujen laadusta
Iäkkäiden palvelujen laatua ja sen kehittymistä voidaan seurata laatusuositukseen (Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027) liitetyillä indikaattoreilla. Indikaattorien perusteella henkilöstön riittävyydessä oli parannettavaa jo hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023. Esihenkilöarvion mukaan henkilöstön määrä vastasi asiakkaiden tarpeita erittäin hyvin vain alle puolessa (43 %) ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.
”Tarkasteluhetkellä 2023 lakisääteinen vähimmäishenkilöstömitoitus oli 0,65 ja mitoitusvaatimusta oltiin vielä portaittain nostamassa”, Saske kertoo.
Palvelujen laatu oli silti monella osa-alueella hyvä. Asiakkaat kokivat avun ja palvelun olleen riittävää. Heidän toiveitaan huomioitiin ja palautetta hyödynnettiin palvelujen kehittämisessä systemaattisesti. Joitain kehittämiskohteitakin tunnistettiin, kuten ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden kokema kipu (4 % RAI-arvioiduista asiakkaista) ja painehaavat (10 % RAI-arvioiduista asiakkaista).
“Ongelmien esiintyminen oli verrattain vähäistä, mutta jokainen tapaus on liikaa. Iäkkäiden palvelujen kehittämiseksi tarvitaan indikaattoriseurantaa”, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
”Laatusuosituksen yli 80 laatuindikaattorin kokonaisuus tarjoaa alueille mahdollisuuden verrata tilannetta toisiinsa ja koko maan tuloksiin. Kattavan kuvan laadusta saa tarkastelemalla useita mittareita rinnakkain. Tulkinnassa on huomioitava alueelliset erot ja rakenteelliset tekijät”, kertoo THL:n erikoistutkija Petra Saukkonen.
”Laadukas seuranta on uudistusten ja henkilömitoituksen vaikutusten arvioinnin edellytys. Tulevaisuudessa on tärkeää ymmärtää myös, miten teknologian käytön lisääntyminen muuttaa palveluita ja vaikuttaa henkilöstön määrään”, Alastalo sanoo.
THL seurasi ympärivuorokautisen palveluasumisen ja sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitusta huhtikuussa 2025. Iäkkäiden palvelujen henkilöstön riittävyyttä kuvaavat laatuindikaattoritiedot THL kerää vuosittain osana Vanhuspalvelujen tila -seurantaa.
Lisätiedot
Toteutunut henkilöstömitoitus 4/2025-tietokantaraportti
Ikääntyminen ja iäkkäiden palvelut: Tilannekuva laatuindikaattoreiden näkökulmasta
Saana Saske
erikoissuunnittelija
THL
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
