Sydänrekisterin tuore raportti: Yli kolmannes potilaista jää kriittisen seurannan ulkopuolelle

Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.

THL:n ylläpitämän sydänrekisterin tuloksista raportoidaan nyt toista kertaa. Sydänrekisteri on yksi THL:n kansallisista laaturekistereistä. Laaturekisterit sisältävät tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista.

LDL-kolesterolin seuranta on tärkeää uusien sydäntapahtumien ehkäisyssä

Sydäninfarktin jälkeen potilaiden sepelvaltimotaudin hoito jatkuu loppuiän ja hoidon jatkuvuus tulee varmistaa. ”Hyvällä jatkohoidolla voidaan vähentää uusia sydäntapahtumia ja ennenaikaisia kuolemia", painottaa sydänrekisterin asiantuntija, kardiologi Pekka Porela.

Sydäninfarktin uusiutumista pyritään ehkäisemään monin tavoin, joista yksi tärkeimmistä on LDL-kolesterolin eli ns. pahan kolesterolin lasku alle 1,4 mmol/l. Sydänrekisterin tuloksista nähdään, että kaikilla hyvinvointialueilla on mittavasti työtä tehtävänä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Tuloksia voidaan parantaa kehittämällä toimintaa. "On tärkeää nähdä nykytilanne. Vasta sen jälkeen voimme miettiä, mitä voisimme jatkossa tehdä paremmin. Taustalla saattavat olla pienet konkreettiset muutokset hoitokäytännöissä, joita tekemällä voitaisiin saada parannusta aikaan nopeastikin", Porela jatkaa.

Seuranta auttaa potilasta sitoutumaan elintapa- ja lääkehoitoon

Sepelvaltimotaudin hoidossa tarvitaan elintapahoidon lisäksi aina lääkehoitoa. Tutkimuksista tiedetään, että potilaan jäädessä ilman tietoa ja tukea elintärkeä lääkitys jää helposti käyttämättä.  “On vaikea motivoitua hoitoon, jos ei edes tiedä, millä tasolla omat kolesteroliarvot sillä hetkellä ovat”, toteaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.   

Sydänrekisterin aineistosta paljastui, että lähes 40 %:lla (4031 potilaalla 10482 potilaasta) ei LDL-kolesterolia ole seuranta-aikana mitattu.

“Jotain tämän suuntaista osasimme potilailta kantautuneen kokemustiedon perusteella odottaakin. Sairastumisen jälkeen hoitopolku katkeaa, ja seuranta ja tarvittava hoidon tehostaminen jää monilla toteutumatta”, Hekkala jatkaa.

Sydänrekisterin tietoja tarvitaan juuri nyt 

Nyt, kun terveydenhuoltoon kohdistuu laajoja säästötoimenpiteitä, on tärkeää käyttää laatutietoa hoidon kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Tulevaisuudessa yhä kattavampaa tietoa tarjoavan sydänrekisterin kaltaisia tietolähteitä tarvitaan hoidon ja hoitopolkujen kehittämiseksi. 

”Vaikka THL on toteuttanut pysyvää laaturekisteritoimintaa vasta vajaat puolitoista vuotta, ovat laaturekisterit jo tuoneet arvokasta tietoa väestön terveydestä ja hoidon laadusta. Kaikkien laaturekisterien tulosraportit päivitetään ja samalla niitä täydennetään vähintään kerran vuodessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jo päässeet perehtymään laaturekisterien tietoihin ja kehittämään niiden avulla omaa toimintaansa yhä vaikuttavammaksi”, kertoo laaturekisteritoiminnan johtaja Jonna Salonen.

Lisätietoa

Sydänrekisterin raportti

Anna-Mari Hekkala
ylilääkäri
Sydänliitto
puh. +358 50 434 4244
[email protected]

Pekka Porela
osastonylilääkäri, sydänrekisterin kliininen asiantuntija
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
puh. 02 313 0668
[email protected]

Jonna Salonen
ylilääkäri, laaturekisteritoiminnan johtaja
THL
puh. 029 524 7171
[email protected]