Tarvitsemme tietoa mielenterveyspalveluista, jotta niitä voidaan kehittää
Toteutamme THL:ssa psykiatristen sairaalapaikkojen kyselyä. Lisäksi keräämme toistamiseen tietoa, millainen on mielenterveys- ja päihdepalveluja Suomessa käyttävien asiakkaiden kokemus saamastaan hoidosta. Tulossa on myös monimuotoisten palveluiden kysely ja syömishäiriöiden hoidon selvitys. Tietoa kertyy nyt paljon ja sen avulla palveluja voidaan kehittää jatkossa.
Ylilääkäri Outi Linnarannan haastattelu psykiatrisen hoidon laitospaikkaselvityksen ja kyselyiden antaman tiedon merkityksestä.
Onko Suomessa tarpeeksi psykiatrisia sairaalapaikkoja?
Monet kokevat ettei ole. Ongelmat tulevat kuitenkin aina esiin helpommin kuin onnistumiset. Suuressa osassa Suomea pystytään turvaamaan psykiatrian sairaalapaikka, kun sitä akuutisti tarvitaan. Usein ongelmat liittyvät siihen, etteivät paikat aina riitä nuorille tai kaikkein vaikeimmin oireileville.
Usein paikkamäärää tärkeämpi kysymys olisi, onko avohoidossa riittävä resursointi auttaa yksilöllisesti ja vaikuttavasti.
Onko Suomen järjestelmässä jotain erityispiirteitä, jotka tulee huomioida sairaalapaikkojen määrää pohdittaessa?
Sairaalapaikkojen määrää pohtiessa on hyvä tietää, että vakavien sairauksien yleisyydessä on eri hyvinvointialueiden välillä suuriakin eroja. Tämä on yksi niistä syistä, minkä vuoksi ei voi antaa valtakunnallista suositusta riittävästä paikkamäärästä.
Kun psykiatrisia sairaalapaikkoja on vähennetty niin mitä avohoidossa on tapahtunut?
Tätä haluamme nyt kyselyillä selvittää. Jotta avohoito voi vähentää sairaalahoitojen tarvetta, tarvitaan sellaisia toimintamalleja, jotka soveltuvat psykoosisairauksien tai itsemurhariskissä olevien henkilöiden vaikuttavaan auttamiseen. Tämä edellyttäisi aika runsasta resursointia, jotta voidaan reagoida nopeasti ja yksilöllisesti. Käsityksemme on, että usein tällaisia resursseja ei kuitenkaan ole saatavilla.
Ainoaksi mahdolliseksi toimintamalliksi on saattanut jäädä harvakseltaan tapahtuvien keskustelukäyntien tarjoaminen, joille potilas ei välttämättä kykene sovittuna aikana tulemaan. Psykoosioireiden hoitamiseen psykososiaalisilla yksilö- ja perheinterventioilla tarvitaan myös erilainen osaaminen kuin esimerkiksi masennuksen hoitoon, eikä tällaista koulutusta ole ollut juurikaan saatavilla.
Mikä on sairaalapaikkojen vaikutus itsemurhiin?
Sairaala voi tarjota välittömän turvapaikan ja usein se on tarpeellinen esimerkiksi yön yli tai siihen asti, kun päihtymystila hälvenee. Tällä tavalla riittävät akuuttihoidon paikat tai seurantapaikat voivat vaikuttaa itsemurhien määrään.
Sairaalassa ei kuitenkaan voida varsinaisesti hoitaa useimpia itsetuhoisuuden syitä. Hyvä ja luottamuksellinen avohoidon kontakti on tärkeä hoidon kannalta. Yleensä tarvitaan myös psykoterapeuttista työtä tunteiden hallitsemiseksi, päihteiden käytön vähentämiseksi tai synkimpien ajatusten muokkaamiseksi.
Niin kutsutulla turvasuunnitelmalla on osoitettu olevan itsemurhia vähentävä vaikutus. Tämä suunnitelma perustuu siihen, että tilanteen vaikeutuessa saa nopeasti yhteyden myös omaan avohoidon työntekijään tai pääsee sairaalaan. Kun luottamus turvan saamiseen kasvaa, vähentyy myös itsetuhoisuus.
Miksi käynnissä oleviin selvityksiin ja kyselyihin on olennaista vastata?
Edellinen laitospaikkaselvitys tehtiin 2021 ja keskittyi sairaalapaikkojen määrään. Silloin todettiin myös yksimielisesti, että sairaalapaikkojen riittävyyteen vaikuttaa oleellisesti avohoidossa tarjottava tuki. Huomasimme esimerkiksi, että paikkojen määrä on romahtamassa uudisrakennusten myötä. Nyt rakennukset ovat valmistuneet ja hyvinvointialueet toimineet reilun vuoden. On siis aika tarkistaa miltä tilanne hyvinvointialueilla näyttää.
Samanaikaisesti saamme monimuotoisten palveluiden kyselyllä hyvän kokonaiskuvan hyvinvointialueiden avohoidon palvelutarjonnasta siinä potilasjoukossa, joka on vaikeimmin oireilevaa. Näemme avohoidon palveluvalikoiman sisällöt ja tunnistamme hyviä toimintamalleja ja ohjeistuksia, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin. Voimme nyt verrata sitä, miten avohoidon toiminta näyttäisi vaikuttavan sairaalapaikkojen tarpeeseen.
Nopeasti lisääntynyt syömishäiriöiden määrä ja niiden hoidon osaamisen tarve ovat osa tiedontarvettamme. Etenkin nuorilla ja nuorilla aikuisilla tämä potilasryhmä on yksi tärkein syy lisääntyneeseen akuuttihoidon tarpeeseen. Käynnissä on ensimmäinen valtakunnallinen selvitys siitä, mitä palveluita syömishäiriöihin on saatavilla.
Asiakaspalautekysely puolestaan tuo asiakkaiden äänen mukaan arvioon. Se on ensiarvoisen tärkeää. Kysely tehdään nyt toisen kerran ja saamme vertailutietoa ennen soten rakenteellista muutosta olleeseen tilanteeseen.
Kun vedämme kyselyiden ja selvitysten tuloksia yhteen syksyllä 2024, voimme antaa asiantuntijasuosituksia siitä, mitä toimenpiteitä suosittelisimme palveluiden kehittämiseksi.
Lisätietoa
Kansallinen selvitys kartoittaa syömishäiriöiden hoidon kehityskohtia, THL Blogi, Yasmina Silén
