Tasa-arvopäivillä pohdittiin kielen suhdetta sukupuolten tasa-arvoon
Kuva: Sonja Raunio
Vuosittainen tasa-arvoalan päätapahtuma Tasa-arvopäivät 2023 kokosi Vaasaan Åbo Akademille ja verkkoon lähes 400 sukupuolten tasa-arvosta kiinnostunutta osallistujaa. Päivien teemana oli tasa-arvon kieli.
Tasa-arvopäivät avasi tasa-arvoasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Ministeri nosti puheenvuorossaan esille hallitusohjelman painopisteistä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ja korosti hyvinvointialueiden roolia lähisuhdeväkivallan torjumisessa. Ministerin mukaan työ perhevapaiden käytön ja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakamiseksi sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi jatkuu. Myös samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Ministerin mukaan vauhtia naisten ja miesten palkkaeron kuromiseksi tulee kiihdyttää.
Ministeri Grahn-Laasonen kertoi, että hallitus laatii tasa-arvo-ohjelman. Ministeri pitää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävää työtä tärkeänä ja kiinnitti huomiota anti-gender-liikehdintään, joka on lisännyt paitsi vastarintaa kyseisiä ryhmiä, naisten oikeuksia sekä sananvapautta kohtaan, myös viharikoksia ja väkivaltaa.
Ministeri Grahn-Laasonen nosti keskustelussa alueiden tasa-arvoasiantuntijoiden kanssa esille sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyden. Ministeri piti tärkeänä, että arviointi tehdään ja tasa-arvonäkökulmat tunnistetaan riittävän ajoissa eikä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty.
Kielellä voi sekä uusintaa, tuottaa että purkaa yhteiskunnallisia valtarakenteita
Syrjimätön kieli -oppaan kirjoittaja, YTM Elina Vainikainen puhui siitä, miten syrjimätön kieli kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa eikä sulje ketään pois. Vainikainen nosti esille, että kielellä voi nimetä tai tehdä näkyväksi asioita. Yksi konkreettinen esimerkki on luopua sanonnasta ”hyvät naiset ja herrat” ja käyttää sen sijaan esimerkiksi ”hyvät ystävät” tai ”hyvät kollegat”.
Syrjivä kieli ei myöskään synny tyhjästä, vaan uusintaa muualla yhteiskunnassa olevia valtarakenteita, joita tulee purkaa. On vallankäyttöä tehdä oletuksia tai määritellä ihminen hänen puolestaan. Vainikaisen mukaan esimerkiksi rodullistettuihin nuoriin kohdistuu huolipuhetta, joka on sukupuolittunutta.
Tasa-arvopäivien toisen päivän keskustelua tasa-arvon kielestä ja käsitteistä fasilitoi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Malin Gustavsson. Gustavsson nosti keskustelua pohjustavassa alustuksessaan haasteen suomen kielen tasa-arvo-käsitteestä, joka ei välttämättä aina yhdisty sukupuolten tasa-arvoon. Ruotsin kielessä sukupuolten tasa-arvoa kuvaa selkeämmin sana jämställdhet.
Gustavsson on kiinnittänyt huomiota siihen, että erityisesti konsulttien ja yritysten käyttämässä DEI-kielessä ei ole aina mukana sukupuolinäkökulmaa. DEI tulee sanoista diversity, equity ja inclusion (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio).
Kielellä voidaan myös normalisoida vihaa ja käydä kamppailuja vallasta
Sukupuolentutkimuksen dosentti Julian Honkasalo Helsingin yliopistolta nosti puheenvuorossaan esille, miten tieteen ja tutkimuksen yleistajuistaminen on tärkeää onnistuneen tasa-arvotyön tueksi. Honkasalo puhui esityksessään myös ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta kyseenalaistavien tai vastustavien käsitteiden normalisoinnista ja arkipäiväistymisestä. Honkasalon mukaan tasa-arvotyön suurimpia haasteita ovat verkkoviha ja vastustus.
Tasa-arvopäivät 2023 osoitti jälleen tarpeen tasa-arvoalan asiantuntijoiden yhteiselle keskustelulle sekä yhteistyön vahvistamiselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Yhdeksättä kertaa järjestetyt Tasa-arvopäivät 11.-12.10.2023 Vaasassa toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Vaasan kaupungin, Åbo Akademin, Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Pohjanmaan liiton sekä tasa-arvotoimijoiden verkoston kanssa. Tapahtuma oli tänä vuonna kaksikielinen: puhuja ja yleisö osallistuivat keskusteluun suomeksi ja ruotsiksi.
