Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeissa on hyvinvointialuekohtaisia eroja
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeissa on eroja hyvinvointialueiden välillä, käy ilmi THL:n ja Jyväskylän yliopiston selvityksestä. Eroja on sekä huomioitavien menojen määrittelyssä että niiden euromääräisissä maksimimäärissä.
"Tämä saattaa johtaa ihmisten eriarvoiseen kohteluun”, sanoo THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto.
Molempia tukimuotoja voi hakea pääosin hyvinvointialueiden verkkosivuilla olevilla hakulomakkeilla, eikä hakeminen edellytä sosiaalityön ammattilaisen tapaamista.
Selvityksessä tarkasteltiin hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin julkisesti saatavilla olevia täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeita.
Täydentävässä toimeentulotuessa voidaan huomioida hyvin erilaisia menoja
Jokaisella hyvinvointialueella voidaan täydentävässä toimeentulotuessa huomioida menoja, jotka liittyvät asunnon kalusteisiin ja tarvikkeisiin sekä lasten tarvikkeisiin ja harrastuksiin.
Kaikilla alueilla on mahdollista huomioida myös esimerkiksi edunvalvojan palkkio ja hautajaiskulut erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina.
Ainakaan toistaiseksi alueet eivät ole huomioineet ohjeistuksissaan sosiaaliturvaan tehtyjä leikkauksia.
”Täydentävää toimeentulotukea ei ohjeiden perusteella pääosin myönnetä Kelan määrittämän normin ylittäviin asumismenoihin. Hakijaa tuetaan ensisijaisesti halvemman asunnon hakemisessa”, kertoo Johanna Stenberg Jyväskylän yliopistosta.
Täydentävällä toimeentulotuella tulee lain mukaan vastata henkilön tai perheen erityiseen tarpeeseen tai olosuhteisiin liittyviin menoihin.
Esimerkiksi lasten harrastukset tai pitkäaikainen sairaus voivat aiheuttaa menoja, joita ihminen ei kykene kattamaan esimerkiksi työllään, varoillaan tai muiden etuuksien avulla.
Tarvikkeita ohjataan hankkimaan käytettyinä
Useimmissa hyvinvointialueiden ohjeissa on määritelty tarkkaan, millä euromäärällä menoja voidaan täydentävässä tai ehkäisevässä toimeentulotuessa huomioida vuositasolla.
”Esimerkiksi lasten harrastusmenoihin ja tarvikkeisiin myönnettävät maksimisummat liikkuvat 440 eurosta 820 euroon”, toteaa Kimmo Jyräs Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaansa tämä aiheuttaa eriarvoisuutta hakijoiden välillä.
Osalla hyvinvointialueista myönnettävä maksimisumma oli kiinteä ja osalla porrastettu lapsen iän mukaan.
Esimerkiksi asunnon kalusteisiin myönnetään avustusta vain siltä osin kuin hakijalla tai perheellä ei tosiasiassa ole kodintarvikkeita tai huonekaluja ja eikä niitä ole mahdollista saada lahjoituksena.
Asiakkaita ohjeistetaan hyödyntämään vanhemmilta lapsilta jääneitä tavaroita ja vaatteita, kirpputorien tarjontaa sekä yksityishenkilöiden välistä kaupankäyntiä.
Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä huomioitavia menoja ei ohjeissa kuvata kovin tarkkaan, koska tuen myöntäminen pohjautuu sosiaalityön ammattilaisen harkintaan.
Tukea myönnetään omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin, kuten asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisen takia tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on myös ehkäistä muuta toimeentulotuen tarvetta.
Ohjeistuksia on yhdenmukaistettava
Selvityksen perusteella täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeistukset kaipaavat selvennystä.
”Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta olisi hyvä olla yksi valtakunnallinen ohjeistus. Sen lisäksi hyvinvointialueet voisivat ohjeistaa täydentävän toimeentulotulotuen hakukäytännöt ja myöntämisperusteet niiltä osin kuin niitä on tarpeen selventää”, Kivipelto toteaa.
Tällaisia selvennyksiä voitaisiin tarvita esimerkiksi lasten harrastusmenojen huomioimiseen, jos niihin liittyy alueellisia kustannuseroja.
Kirjoittajien mukaan ohjeissa olisi hyvä tuoda esiin, että asiakkaalla tulee olla mahdollisuus sosiaalityön ammattilaisen tapaamiseen etenkin, kun hän hakee ensimmäistä kertaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Lisätietoja:
Minna Kivipelto
THL
p. 029 524 7760
[email protected]
Johanna Stenberg
Jyväskylän yliopisto
p. 040 5800 666
jonna.stenberg(at)gmail.com
Kimmo Jyräs
Jyväskylän yliopisto
[email protected]
050 5149 172
