Terveyden edistämisen määräraha herätti kiinnostusta alueilla – omaishoitajien ja ikääntyneiden tukemiseen tarvitaan lisää yhteistyötä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat tapasivat maaliskuussa alueiden iäkkäiden ja omaishoitajien terveyden edistämisen toimijoita ja hankerahoituksesta kiinnostuneita. Terveyden edistämisen määrärahalla tavoitellaan kansallisesti vaikuttavaa toimintaa iäkkäiden ja omaishoitajien tueksi.

Toukokuussa haettavaksi tuleva uusi määräraha kiinnosti tapaamisissa, mutta hankeideat olivat vielä suppeita ja tarvitsevat laajempaa yhteistyötä tuekseen. Pyrkimystä oli myös saada terveyden edistämisen kehittämiseen sinne kuulumatonta toimintaa, johon hankerahoitusta ei voida myöntää. Jonkin verran terveyden edistämisen toimijat osoittivat myös kritiikkiä hyvinvointialueille ja toivoivat alueen suurimmalta toimijalta aktiivisempaa roolia yhteiskehittämisessä.

Terveyden edistämisen määrärahalla tavoitellaan kansallisesti vaikuttavaa toimintaa iäkkäiden ja omaishoitajien tueksi. Kansalliset tavoitteet edellyttävät yhteistyötä useiden toimijoiden kesken, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja yritykset tulee saada toimimaan yhdessä. Iäkkäiden suuri määrä ja palvelujärjestelmän kestävyys jatkossa edellyttävät kaikkien toimijoiden mukaan saamista.

Terveyden edistämisen määrärahaa jaetaan 6,5 miljoonaa euroa omaishoitoa ja ikääntyneitä tukeviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeiden kesto on 1–3 vuotta. 

Aluetilaisuuksissa yhteensä noin 350 alan asiantuntijaa keskusteli monialaisen yhteistyön, uusien ideoiden ja jo hyviksi todettujen käytäntöjen vakiinnuttamisen tärkeydestä, kohdaten samalla yhteisiä haasteita ja tavoitteita. 

”Tilaisuuksissa kävi selvästi ilmi, että alueilla on hyvää toimintaa ja ideoita, joista voi lähteä tekemään yhdessä hankehakemuksia laajemmalla kokoonpanolla. On tärkeää, että kullakin alueella mietitään kehittämiskohteita alueen omista lähtökohdista käsin. Alusta alkaen pitää miettiä hankkeen vaikuttavuutta ja sitä, miten hankkeessa kehitettyjä asioita juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Muistipalvelupolku-toimintamalli: kohti tehokkaampia muistipalveluita

Muistipalveluiden kehittämisestä alueita yhdisti monialainen yhteistyö, varhainen puuttuminen, selkeä koordinointi ja sitoutuminen palveluiden vakiinnuttamiseen ja tutkimukseen. Teknologian hyödyntäminen ja etäpalveluiden kehittäminen ovat nousemassa tärkeiksi keinoksi laajentaa palveluiden saatavuutta ja tehostaa niiden toimivuutta.

Varhainen puuttuminen ja riskiryhmien tunnistaminen nähtiin keskeisiksi kehityskohteiksi, joilla voidaan parantaa toiminnan vaikuttavuutta. 

Ikääntyneiden ryhmätoiminnan kehittäminen: Yhteistyöllä kohti saavutettavampia palveluita

Tapaamisessa todettiin, että on tärkeää sitouttaa hyvinvointialueet ja kunnat tiiviisti mukaan ryhmätoiminnan kehittämiseen. Hankerahoituksen avulla pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja resurssien käyttö tehokkaasti. Etäryhmätoiminnan kehittäminen voi auttaa tavoittamaan ikääntyneitä myös pitkien välimatkojen alueilla.

Ryhmätoimintaan on tärkeä saada mukaan myös ne ikääntyneet, jotka ovat haavoittuvassa asemassa ja eivät ole vielä palveluiden piirissä. Löytävä vanhustyö ja aktiivinen tiedonvälitys auttavat tunnistamaan ja tukemaan näitä ikäihmisiä.

Kulttuurihyvinvointi: tarvitaan parempaa koordinaatiota toimijoiden välille

Keskusteluissa korostettiin kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Kulttuurin osuutta terveyden edistämisessä tulisi ymmärtää paremmin ja vahvistaa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta saataisiin aikaan kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia terveydenhuollon palveluja.

Kulttuurihyvinvoinnin osalta yksi keskeisimmistä havainnoista oli tarve paremmalle koordinoinnille ja yhteistyölle eri toimijoiden välillä, kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin kesken. Tiedonkulun parantaminen ja resurssien jakaminen on avainasemassa.

Omaishoitajien hyvinvointi: tukea jaksamiseen ja apua arjen haasteisiin

Omaishoitajien tarpeiden ja haasteiden ymmärtäminen sekä tarvittavien tukimuotojen kehittäminen arjen haasteisiin olivat keskustelun keskiössä. Omaishoitajien tarpeisiin vastaaminen edellyttää monipuolisia ja yksilöllisiä tukimuotoja sekä avointa keskustelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 

Keskeinen huomio oli tarve kehittää uusia vaihtoehtoja järjestää omaishoitajan vapaan aikainen hoito. Toimiviksi vaihtoehdoiksi keskusteluissa nousivat muun muassa päivätoiminta sekä kiertävä perhehoito. 

Teknologian hyödyntäminen nähtiin potentiaalisena keinona parantaa palveluiden saatavuutta ja tukea. Etäpalvelut ja teknologian hyödyntäminen voivat tarjota uusia tapoja helpottaa omaishoitajien arkea ja tarjota heille tarvitsemaansa tukea.

Haku avautuu toukokuussa

Terveyden edistämisen määrärahan hakuaika on 13.5.–14.6.2024. THL järjestää hakijoiden tueksi hakuinfon 16.5.2024, jossa kerrotaan määrärahan hausta tarkemmin ja annetaan vinkkejä muun muassa laadukkaan hankehakemuksen kirjoittamiseen.

Lisätietoa

Vuoden 2025 terveyden edistämisen määrärahan hakuinfo (THL:n tapahtumakalenteri)

Löydät lisätietoa hakemisesta ja vuoden 2025 painopisteistä määrärahan sivustolta:
thl.fi/maararaha

Liity uutiskirjeemme tilaajaksi, niin saat ajantasaista tietoa hankerahoituksesta ja sillä tehtävästä kehittämistyöstä:
Tilaa verkostokirje (Webropol)