THL ehdottaa lausunnossaan karanteenin ja eristyksen lyhentämistä
THL:n tänään antamassa lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtioneuvoston kanslialle arvioidaan testauksen ja jäljityksen priorisointia, karanteenitoimia sekä rajojen terveysturvallisuustoimia. THL:n mukaan karanteenin ja eristyksen lyhentämistä tulisi harkita painottaen välitöntä ja täydellistä omaehtoista eristäytymistä viisi vuorokautta oireiden alusta.
Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nopeammin ja on vaikeammin rajoitettavissa kuin deltamuunnos. Tartuttavuus on suurinta juuri oireiden alkaessa ja jo ennen oireiden alkua. Lisäksi omikronmuunnoksen kohdalla tartunnan saaneet paranevat aikaisempaa nopeammin, etenkin, jos he ovat saaneet useita rokoteannoksia.
”Nopea omatoiminen eristäytyminen on hyvin tehokas tapa välttää jatkotartuntoja, kun koronaan viittaavia oireita ilmenee. Lisäksi koronatestaus ja tartunnanjäljitys ovat monin paikoin hyvin kuormittuneita, joten virallisen tiedon saamisessa voi kestää useita päiviä”, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.
Riippumatta kontaktirajoituksilla mahdollisesti saavutettavasta tapausmäärien tasaantumisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden riittävyys on myös yksi tärkeä syy tarkastella karanteenien ja eristyksen pituutta. Myös monissa muissa maissa karanteenin ja eristyksen pituutta on lyhennetty.
Tartunnanjäljityksen vaikuttavuus on osassa maata hyvin matala – sote-henkilöstön resursseja on kohdennettava sairaalahoitoon ja rokotuksiin
THL arvioi, että tartunnanjäljitys on tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän. Tilanteessa, jossa testiin hakeutumisessa ja testiin pääsemisessä, tulosten saamisessa, jäljityssoitossa ja karanteenimääräyksissä kestää kokonaisuutena useita päiviä tai jopa yli viikon, jäljityksen tehokkuus jatkotartuntojen ehkäisyssä on matala.
”Näkemyksemme on, että testauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Nykyisessä epidemiatilanteessa painopisteiden tulisi olla sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa. Kaikkien tartuntojen seuraamista ei täten priorisoitaisi, etenkään rokotettujen ja perusterveiden osalta.
Vakavien tautitapausten osuus on laskenut, mutta kokonaismäärä ei
Omikronmuunnoksen vuoksi sairaalahoitoja on tartuntamääriin nähden väestötasolla tulossa nykyarvioiden mukaan noin 40–60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja tehohoitotarvetta jopa 80 prosenttia vähemmän. Tartunnat kuitenkin leviävät nyt hyvin nopeasti, joten sairaalahoidon kokonaistarpeessa ei ole odotettavissa laskua.
Rokotusten suojatehon vakavaa tautia vastaan arvioidaan edelleen olevan hyvä. Omikronmuunnoksen kyky väistää rokotussuojaa tarkoittaa, että sen suojateho, kun noin 6 kuukautta on kulunut toisesta rokoteannoksesta, on alle 30 prosenttia oireista tartuntaa vastaan. Sairaalahoitoa vaativaa taudinkuvaa vastaan suojateho on kuitenkin edelleen 75 prosenttia.
Kolmannen rokotuksen jälkeen suojateho tartuntaa vastaan arvioidaan olevan jälleen ainakin joitakin kuukausia noin 80 prosenttia ja vakavaa sairautta vastaan jopa 90 prosenttia.
Rajojen terveysturvallisuustoimet sitovat sote-henkilöstöä
Rajojen terveysturvallisuustoimet sitovat osaltaan testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia. THL arvioi, että maahantulopisteiden tartunnanjäljityksellä ei ole nykyisessä epidemiatilanteessa, omikronmuunnoksen levitessä nopeasti Suomessa, isoa merkitystä tartuntamäärien vähentämisen kannalta.
”Maahantulopisteillä tehtäviä terveysturvallisuustoimia, erityisesti testausta ja matkustajien ohjaamista testeihin, on pidettävä tartunnanjäljityksen erityistilanteena”, Salminen arvioi.
Lisätietoja:
THL:n lausunto: THL:n tilannearvio vuoden 2022 alussa (pdf, 212 kt)
Markku Tervahauta
pääjohtaja
THL
[email protected]
Mika Salminen
johtaja
THL
[email protected]
