THL jatkaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun arviointia ja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimiin

Julkaisuajankohta 26.7.2021

Korjattu viimeistä lausetta: Po. delta-virusmuunnos, ei beeta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii tarkasti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun ja laitoksen saaman huomautuksen, jotka koskevat 65–69-vuotiaiden rokottamista AstraZenecan koronarokotteella. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan 65–69-vuotiaita kohdeltiin keväällä ikänsä takia koronarokotuksissa muita epäsuotuisammin. 

”Jatkamme ratkaisun juridista arviointia ja katsomme, mihin toimiin meidän on ryhdyttävä. Suhtaudumme apulaisoikeusasiamiehen huomautukseen hyvin vakavasti”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

”Käymme muun muassa läpi eri ohjeistustemme sanalliset muotoilut, jotta ne ovat varmasti selkeitä. THL:n tehtävänä on tukea ja ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä toimimaan rokotusasetuksessa mainitun rokotusjärjestyksen mukaisesti. Antamamme ohjeet ovat suositusluontoisia, eivät määräyksiä, ja tämän pitää käydä teksteistämme selvästi ilmi." 

THL ohjeisti kuntia 24.3.2021 koronarokotusten jatkamisesta AstraZenecan rokotteella 29.3. Rokotteen käyttö Suomessa oli keskeytetty 19.3. hyvin harvinaisia ja vakavia veren hyytymishäiriöitä koskevana varotoimena. Hyytymishäiriöitä oli maaliskuun puoliväliin mennessä havaittu erityisesti työikäisillä naisilla, Suomessa tuolloin yhteensä kaksi. 

Ohjeen mukaan rokotuksia voitiin jatkaa 65 vuotta täyttäneillä, sillä heillä ei ollut tuolloin havaittu hyytymishäiriöitä ja toisaalta heidän riskinsä saada vakava koronavirustauti on huomattavasti suurempi kuin nuoremmilla. Rokotusjärjestyksen mukainen rokottaminen oli edennyt tässä vaiheessa niin, että AstraZenecalla voitiin rokottaa 65–69-vuotiaita. Taustalla oli myös rokotteiden saatavuus: Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteita saatiin tässä vaiheessa Suomeen vielä varsin niukasti.

Rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella, ja se tukee Suomen koronarokotusstrategiaa. Strategian tavoitteena on estää koronan aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

”Arvioimme rokottamiseen liittyviä ohjeistuksiamme näiden tavoitteiden mukaisesti ja päivitämme ohjeistuksia tilanteen mukaan. Olemme pyrkineet tekemään suosituksia, joita noudattamalla voimme yhdessä tehokkaasti suojella koko väestön henkeä ja terveyttä", Tervahauta sanoo.

AstraZenecan koronarokote on tehokas vakavan koronataudin ehkäisyssä

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronavirusrokotteet suojaavat erinomaisesti koronavirustaudilta ja erityisesti sen vakavilta muodoilta. Ensimmäisen annoksen jälkeen suojatehossa ei ole merkittäviä eroja rokotteiden välillä. 

AstraZenecan koronarokote on adenovirusvektorirokote. Tutkimusten mukaan sen suojateho koronavirustautia vastaan on kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta jo merkittävä, ja suoja lisääntyy 12. viikkoon mennessä yli 70 prosenttiin alfa-virusmuunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan ja yli 60 prosenttiin delta-virusmuunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Tutkimuksissa, joissa on tutkittu vakavaa sairaalahoitoa vaativaa sairastumista rokotuksen saamisen jälkeen, on todettu tätäkin korkeampia suojatehoja, 80–90 prosenttia, riippuen tutkittavan iästä ja perustaudeista. Suojateho on lähes yhtä hyvä alfa- ja delta-virusmuunnoksia vastaan.

THL:n lausunto apulaisoikeusasiamiehelle 15.6.2021

Lisätiedot:

Haastattelupyynnöt voi osoittaa THL:n viestintään. Toivomme pyyntöjä ensisijassa sähköpostitse.

THL, viestinnän mediapäivystys
p. 029 524 6161 arkisin klo 9-16
[email protected]

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto korona - thlfi rokotukset - thlfi