THL:n arvio: Asiakasmaksujen korotukset nostaisivat joka toisen suomalaisen terveydenhuollon maksuja
Noin joka toisen suomalaisen terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat ensi vuonna, mikäli hallituksen kaavailemat säästöt asiakasmaksujen korotuksilla toteutuvat. Korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ikääntyneisiin ja naisiin.
Hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöjä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla vuonna 2025. Hallituksen ehdottamien asiakasmaksuasetuksen muutosten myötä poliklinikkakäynnin, päiväkirurgian, sarjahoidon ja fysioterapian maksujen enimmäismäärät nousisivat 45 prosenttia. Terveyskeskuksen lääkärikäyntien, suun terveydenhuollon, lyhytaikaisen laitoshoidon ja tilapäisen kotisairaanhoidon maksujen enimmäismäärät nousisivat 22,5 prosenttia. Suuremmat korotukset on päätetty kohdentaa erikoissairaanhoitoon, jotta maksut kohdentuisivat hieman tasaisemmin eri tuloryhmiin. Hallituksen ehdotus ei vaikuta pitkäaikaishoidon tulosidonnaisiin maksuihin, maksukattoon eikä lyhytaikaisen laitoshoidon maksuun katon täyttymisen jälkeen.
Asiakasmaksujen korotukset koskettaisivat arviolta 53 prosenttia Suomen väestöstä eli noin 2,9 miljoonaa henkilöä. Henkilöillä, joilla asiakasmaksut muuttuisivat vähintään 10 euroa vuodessa, keskimääräinen maksukertymän muutos olisi +59 euroa vuodessa. Valtaosalla niistä, joilla maksut muuttuisivat, maksumuutos on alle 50 euroa vuodessa.
Korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ikääntyneisiin ja naisiin
Maksujen korotukset koskettaisivat hieman yleisemmin pienituloisten kuin suurituloisten kotitalouksien jäseniä. Eniten vaikutukset kohdistuisivat toiseksi alimpaan tulokymmenykseen.
Eri kotitaloustyypeissä elävistä yli 18-vuotiaista muutokset kohdentuisivat erityisesti yksinhuoltajiin (61 %), lapsettomiin pariskuntiin (58 %) ja yksinasuviin (56 %). Vähiten muutokset kohdistuisivat pariskuntiin, joilla on lapsia (51 %).
”Terveyspalvelujen käyttö on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan, siten että palvelutarve on keskimääräistä suurempi esimerkiksi työttömillä ja eläkeläisillä, ja hyvätuloiset henkilöt käyttävät muita useammin yksityisiä palveluja. Näistä syistä erityisesti julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksut kohdistuvat yleisemmin pienituloisille kuin suurituloisille kotitalouksille”, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo.
Ikääntyneet käyttävät terveyspalveluita useammin kuin työikäiset tai lapset, koska iän myötä terveysongelmia ilmenee enemmän. Lisäksi alaikäiset on vapautettu valtaosasta maksuja. Maksumuutokset koskettaisivatkin arviolta 74:ää prosenttia yli 85-vuotiaista.
Ikäjakauma on yksi syy, miksi muutokset kohdistuisivat enemmän naisiin. Korotukset koskettaisivat arviolta 60 prosenttia yli 18-vuotiaista naisista ja 49 prosenttia yli 18-vuotiaista miehistä. Myös isot korotukset olisivat tyypillisempiä naisilla: 11 prosenttia naisista ja kahdeksan prosenttia miehistä kokisivat yli 100 euron vuosimuutoksen.
Maksutaso vaikuttaa palvelujen käyttöön
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että varsinkin perusterveydenhuollossa asiakasmaksujen taso voi vaikuttaa palvelujen käyttöön.
”Aikaisempien tutkimusten perusteella nyt toteutettava maksunkorotus voi hieman vähentää käyntejä esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä. Jos asiakkaiden terveysongelmien hoito lykkääntyy maksujen takia, terveysongelmat voivat pahentua ja sairauksien hoito tulee entistä kalliimmaksi myöhemmässä vaiheessa. Meillä ei ole kuitenkaan tutkimustietoa, mitä vaikutuksia näillä käymättä jääneillä käynneillä olisi”, sanoo Jussi Tervola.
Maksukatto ehkäisee erittäin suuria maksukertymiä. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että arvion mukaan maksukatto suojaa maksukorotuksilta melko heikosti. Arvion mukaan maksut kasvaisivat valtaosalla myös maksukaton ylittäneistä.
”Tämä johtuu siitä, että valtaosalla maksukaton ylittäneistä on lyhytaikaisia laitoshoitojaksoja, joista peritään maksu vielä maksukaton täyttymisen jälkeen. Korotusten takia katto täyttyy heillä aiemmin, ja aiempaa useammalta päivältä peritään laitoshoidon maksu”, Tervola sanoo.
THL:n arvio on laadittu SOTE-SISU-mallilla vuoden 2017 väestön ja palvelukäytön sekä vuoden 2024 lainsäädännön mukaan. Analyyseissa on rajattu kaikkein pienimmät, alle 10 euron vuosimuutokset pois tarkastelusta.
Lisätietoa
THL:n vaikutusarvio: Asiakasmaksuasetuksen vuoden 2025 muutosten kohdentuminen
Yhteystiedot
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
sähköposti: [email protected]
