THL:n koronarokotteiden turvallisuusseuranta: Kuolleisuus ei ole lisääntynyt rokottamisen jälkeen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän seurantatutkimuksen mukaan koronarokotteen saaneiden kuolleisuus ei ole Suomessa ollut rokottamattomia korkeampaa yhdeksän viikon sisällä rokotuksesta. Seurantaa tehtiin aikavälillä 1.10.2020–19.9.2022. THL tutkii kuolleisuutta rokotuksen jälkeen osana koronarokotusten turvallisuusseurantaa.
Seurantatutkimuksessa 16 vuotta täyttäneiden rokotettujen kuolleisuutta tarkasteltiin 0–3, 4–6, sekä 7–9 viikkoa rokotteiden saamisen jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin kuolleisuutta yhteensä yli 12 miljoonan rokoteannoksen jälkeen.
“Kuolleisuuteen liittyvän turvallisuusseurannan tavoitteena on tutkia, onko kokonaiskuolleisuus noussut rokottamisen jälkeen. Tulosten ja menetelmien julkaisu tarjoaa tilaisuuden kertoa siitä, miten koronarokotuksiin liittyviä haittaepäilyjä tutkitaan Suomessa", kertoo THL:n tilastotutkija Tuomo Nieminen.
Kuolleisuus tarkoittaa tietyllä aikavälillä kuolleiden ihmisten osuutta seuratusta joukosta. Suomessa kuolee vuosittain yli 50 000 ihmistä, joista noin 7500 on 15–64-vuotiaita ja noin 45 000 yli 65-vuotiaita. Kun valtaosa väestöstä rokotetaan, mukaan lukien vanhempi väestö, ilmaantuu vääjäämättä kuolemia, jotka ovat ajallisesti lähellä rokottamista. Seurantatutkimuksessa analysoitiin kaikki kuolemat kuolinsyystä ja mahdollisesta haittaepäilyistä riippumatta.
Kun koronarokotteen saaneita verrattiin rokottamattomaan väestöön, kuolleisuus oli rokotusten jälkeen selvästi vertailuryhmää matalampaa niin toisen kuin kolmannen ja neljännen rokoteannoksen jälkeen. Tulos oli sama kaikkien rokotevalmisteiden kohdalla.
”Matala kuolleisuus rokottamisen jälkeen johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Rokottamattomien joukossa on myös hyvin sairaita ihmisiä, joilla kuoleman riski on korkea. Koronarokotteen antamista on voitu heillä lykätä sairauden vuoksi. Rokotuksia ei myöskään yleensä anneta saattohoidossa oleville, jotka elävät elämänsä viimeisiä viikkoja tai kuukausia. Nämä seikat voivat nostaa kuolleisuutta rokottamattomien joukossa”, kertoo THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.
Tutkimuksessa vakioitiin sukupuoli, ikä, taustasairaudet ja laitoshoito, jotta kuolleisuudet rokotettujen ja rokottamattomien välillä olisivat vertailukelpoista.
Lisätietoja:
THL:n työpaperi: Kuolleisuus välittömästi koronarokottamisen jälkeen
Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset (Fimea)
Petteri Hovi
erikoistutkija
THL
[email protected]
Tuomo Nieminen
tilastotutkija
THL
[email protected]
