THL:n selvitys: Ihmiskaupan uhrien asumispalveluita voidaan parantaa edistämällä sote-palveluiden yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta
THL on julkaissut raportin ihmiskaupan uhrien asumispalveluiden toteutumisesta. Asiantuntijahaastatteluin toteutetun selvityksen mukaan ihmiskaupan uhrien palvelut voidaan turvata takaamalla yhdenvertaiset ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Ihmiskaupan uhrien asumiseen liittyviin palveluntarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan laajasti erilaisia asumispalveluita, kuten tuettua asumista, palveluasumista ja turvakoteja. Selvitykseen haastateltiin yhteensä 62 asiantuntijaa.
Ihmiskaupan uhrien moninaisiin tarpeisiin tulee vastata panostamalla sote-palvelujärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja toimivaan yhteistyöhön muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Kehittämistyössä tulee erikseen kiinnittää huomiota eri oleskelustatuksella oleviin ryhmiin, kuten turvapaikkaa hakeviin ja paperittomiin.
Selvityksen mukaan vain pienellä osalla ihmiskaupan uhreista turvallisuus on konkreettisesti uhattuna. Tällöin poliisin rooli tilanteen turvaamisessa on keskeinen. Muissa tilanteissa korostuu henkilön kokema subjektiivinen turvallisuuden tunne. Usein asumiseen liittyvät tarpeet ovat konkreettisesti asumisen järjestämiseen ja arjen tukeen liittyviä asioita.
”Palvelujärjestelmä ei aina onnistu vastaamaan ihmiskaupan uhrien asumisen tarpeisiin. Majoituksen turvaaminen on keskeisessä roolissa ihmisen irrottautuessa hyväksikäyttötilanteesta”, toteaa erikoissuunnittelija Tupu Ruuska THL:stä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisen haasteet liittyvät asiantuntijahaastatteluiden perusteella myös nykyisten rakenteiden ja lainsäädännön monimutkaisuuteen. Ihmiskaupan uhrien auttamista säätelevä lainsäädäntö on osin päällekkäistä ja toisaalta ristiriidassa sote-palveluita koskevan lainsäädännön kanssa.
Ihmiskaupan uhrien määrästä ei ole tarkkaa tietoa
Tarkkaa tilastotietoa ihmiskaupan uhrien määrästä ei ole saatavilla. Sisäministeriön hallinnonalalla toimivan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaana oli vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 770 ihmiskaupan uhriksi epäiltyä tai tunnistettua henkilöä.
”Auttamisjärjestelmään otetaan asiakkaita matalalla kynnyksellä. Toisaalta on huomioitava, etteivät kaikki ihmiskaupan uhrit hakeudu järjestelmään. Monelle henkilölle asiakkuus ei tuo asiantuntijahaastatteluiden perusteella konkreettisia hyötyjä tai asiakkuus voi olla jopa riski”, Ruuska toteaa.
Ihmiskauppa on henkilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta loukkaava rikos. Se kattaa laajasti erilaisia hyväksikäytön muotoja kuten työperäistä hyväksikäyttöä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja elinkauppaa.
”Ihmiskauppa on laaja ja myös vaikeasti määriteltävä käsite. Sosiaalipalveluiden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa juuri näitä erilaisia hyväksikäytön muotoja ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan elämäntilanteeseen. THL:n selvitys osoittaa, että on tarpeen arvioida ihmiskauppa-käsitteen soveltuvuutta, kun tarkastellaan asiakkaiden avuntarpeisiin vastaamista”, kiteyttää kehittämispäällikkö Sari Lampela THL:stä.
Lisätietoja:
Raportti ihmiskaupan uhrien palveluista
Ihmiskaupan vastainen työ (oikeusministeriö)
Sari Lampela
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7255
[email protected]
Tupu Ruuska
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7415
[email protected]
