THL:n tutkimus: täyden rokotussarjan teho on erinomainen vakavaa koronatautia vastaan, tulokset samoja myös kahta eri rokotetta saaneilla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartuntaa vastaan ja erinomainen sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan.
Myös kahta eri rokotevalmistetta saaneilla tulokset ovat erinomaiset.
Tutkitut rokotteet olivat AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria sekä mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax. Tehoa selvitettiin Suomessa asuvilla työikäisillä, eli 16–69-vuotiailla.
Tulokset ovat yhä alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
Yhdistelmärokotesarjasta saadut tulokset myönteisiä
Tutkimuksesta selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho koronavirusinfektiota vastaan oli tutkitulla ikäryhmällä 78 prosenttia ja adenovirusvektorirokotteen saaneilla samoin 78 prosenttia. Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli 80 prosenttia.
- Tulosten luottamusvälit ovat kapeat. mRNA-rokotteiden kohdalla pidetään 95-prosenttisen varmana, että suojateho infektiota vastaan sijoittuu 76:n ja 79 prosentin välille. Adenovirusvektorirokotteen kohdalla sama luottamusväli on 73–83 prosenttia ja yhdistelmärokotesarjalla 77–83 prosenttia.
Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan kaikkien rokotteiden teho oli kahden annoksen jälkeen erinomainen. mRNA-rokotteiden teho oli vakavaa tautia vastaan 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia, ja yhdistelmärokotesarjan teho 91 prosenttia.
- Näiden tulosten luottamusvälit olivat 95 prosentin todennäköisyydellä mRNA-rokotteille 94–98 prosenttia, adenovirusvektorirokotteelle 81–97 prosenttia ja yhdistelmärokotesarjalle 80–96 prosenttia.
”Eri rokotesarjoille laskemamme tehokkuusluvut ovat keskenään samaa luokkaa, ja niiden luottamusvälit menevät toistensa kanssa päällekkäin. Siksi eri rokotevalmisteiden ja niiden yhdistelmien tuottamassa suojatehossa ei näytä analyysimme perusteella olevan merkittäviä eroja”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
”Erityisen tärkeä tieto on, että kahta eri rokotetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa rokotetta molemmilla annoskerroilla saaneet. Yhdistelmärokotesarjan tehosta on julkaistu kansainvälisesti vasta hyvin vähän tutkimustuloksia, ja siksi nämä alustavat tulokset ovat tärkeitä”, Poukka toteaa.
Yhdistelmärokotesarjan saaneet olivat saaneet ensin adenovirusvektorirokotetta ja sen jälkeen jompaakumpaa mRNA-rokotetta.
Tutkimukset rokotteiden tehosta jatkuvat
Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa, eli tehoa toisen rokoteannoksen jälkeisinä kuukausina. THL tutkii parhaillaan myös rokotteiden tehoa viruksen deltamuunnosta vastaan.
”Muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että deltamuunnos heikentää rokotteiden tehoa koronavirustartuntaa vastaan, mutta teho vakavaa koronavirustautia vastaan on pysynyt edelleen erinomaisena”, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.
”Tutkimme myös, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon. Alustavissa immunologisissa tutkimuksissa pitkä annosväli on synnyttänyt korkeammat vasta-ainetasot, mutta annosvälin vaikutuksesta tehoon tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.”
THL:n tutkimus rokotteiden tehosta perustuu terveydenhuollon rekistereistä aikavälillä 26.4.–16.8.2021 saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa olivat mukana tiedot kaikista Suomessa asuvista 16–69-vuotiaista, eli lähes 3,7 miljoonasta henkilöstä. Analyysista jätettiin pois henkilöt, joilla oli aiemmin todettu koronavirustartunta tai joita oli koronavirustaudin vuoksi hoidettu sairaalassa. Tulokset on vakioitu iän suhteen, eli tuloksissa on huomioitu rokotettujen ja rokottamattomien erilaisen ikäjakauman vaikutus tutkimustuloksiin.
Teholuvut on laskettu aikaisintaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.
Lisätietoa:
Eero Poukka
THL
asiantuntijalääkäri
[email protected]
Ulrike Baum (englanniksi)
THL
tilastotutkija
[email protected]