THL:n tutkimus: Toimintarajoitteista puolisoaan avustavien elämänlaatu on selvästi muita heikompi – moni on itsekin avun tarpeessa
Toimintarajoitteista puolisoaan avustavat kokevat merkittävää psyykkistä kuormitusta ja arvioivat terveydentilansa heikommaksi kuin muu väestö. Lisäksi puolisoaan auttavilla on usein itsellään jokin vakava rajoite toimintakyvyssä. Puolisoaan avustavat liikkuvat vähemmän ja saavat harvemmin nukutuksi riittävästi verrattuna saman ikäiseen väestöön. Kokonaisuudessaan puolisoa avustavien elämänlaatu on selvästi heikompi verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2020 toteuttamasta FinSote -väestökyselystä, johon vastasi reilut 28 000 20-vuotta täyttänyttä Suomessa asuvaa.
Noin joka kymmenes puoliso avustaa toimintakyvyltään alentunutta kumppaniaan. Tyypillisesti läheishoitaja on yli 65-vuotias (61 % puolisoaan avustavista).
”Tulokset osoittavat, että osa puolisoaan auttavista kärsii vakavista jaksamisongelmista ja voi olla itsekin avun tarpeessa. Auttajan heikentynyt terveys tai toimintakyky voi rajoittaa selviytymistä hoivatyöstä ja silloin apua tarvitseva jää ilman hoivaa ”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Läheishoitajien terveyttä ja hyvinvointia on tuettava riittävän varhaisessa vaiheessa
Puolisoaan hoitavat kokivat saavansa liian vähän jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. He kertoivat tarvitsevansa lisää hoitajan, lääkärin ja hammaslääkärin palveluita. Lisäksi he vastasivat saavansa liian vähän kotihoidon palveluita ja sosiaalityöntekijän ohjausta ja neuvontaa.
”Vastuun kantaminen läheisen hoivasta voi olla hyvin sitovaa, jolloin oma hyvinvointi, terveys ja tarpeet helposti jäävät huomioimatta ja hoitamatta. Toisaalta omia ja puolison palvelutarpeita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Esimerkiksi riittämätöntä palveluntarvetta kotipalvelussa koettiin yleisesti, mikä saattaa heijastaa puolisoiden yhteistä avuntarvetta arjessa selviämiseksi ”, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Vastaajat eivät tunnistaneet tarvetta omaishoitajan tukipalveluille tai hoitopalkkioon. Vain joka kymmenes puolisoaan auttavista koki tarvitsevansa niitä, ja heistäkin yli puolet piti tukipalveluita tai palkkiota riittämättöminä tai ei ollut saanut niitä lainkaan.
Suomessa läheisapu täydentää merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita.
”Ilman puolisoiden apua myös palvelujen kustannukset olisivat huomattavasti nykyistä korkeammat. Silloinkin, kun läheisapu ei täytä omaishoitolain kriteereitä, läheishoitaja on oikeutettu tietyin edellytyksin saamaan sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tukemaan jaksamistaan. Turvallinen läheishoito edellyttää, että hoitajien jaksamisesta, terveydestä ja osaamisesta huolehditaan. Erityisesti tärkeää on tunnistaa riskialttiit hoivatilanteet, joissa sekä autettava että auttaja ovat vaarassa uupua ja tarjota tukea riittävän varhaisessa vaiheessa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
sähköposti: [email protected]
Katja Ilmarinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6788
sähköposti: [email protected]
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
sähköposti: [email protected]
