Tiesitkö nämä yhdeksän asiaa sisäilmasta ja terveydestä?

Tutkimustiedosta poikkeavat käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista ovat Suomessa yleisiä, samoin sisäilmaan liitetty oireilu. 

Esimerkiksi kosteusvaurioihin liittyy tutkimuksen mukaan lisääntynyt hengitystieoireilun ja astman riski, mutta myös sisäilman terveyshaittoja korostavat käsitykset on tunnistettu yhdeksi oireilua lisääväksi tekijäksi. Siksi kansalaisten on tärkeää saada oikeaa, tutkimusperustaista tietoa sisäilmasta ja terveydestä.

”Ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että meillä olisi Suomessa yhteinen tietopohja ja käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista. Myös ongelmatilanteiden ratkomisen sekä sisäympäristössä oireilevien tukemisen ja hoidon tulisi perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon”, sanoo professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

THL:n, Työterveyslaitoksen ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filhan asiantuntijat listaavat tuoreessa artikkelissa yhdeksän asiaa, jotka jokaisen olisi hyvä tietää sisäilmasta ja terveydestä:

1. Suomessa on keskimäärin parempi sisäilma ja vähemmän kosteusvaurioita kuin muissa Euroopan maissa

Suomessa sisäilmassa on eurooppalaisittain varsin vähän epäpuhtauksia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ollaan samalla tasolla. Myös pienhiukkasten aiheuttama tautitaakka on Suomessa maailmanlaajuisesti arvioiden matala.

2. Sisäilmaan liitetty oireilu ei ole hyvä sisäilman laadun mittari

Sisäilman laadun arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen. Vain rakennuksen asianmukaisilla teknisillä selvityksillä ja mittauksilla voidaan tunnistaa, onko rakennuksessa jokin sisäilman laatuun vaikuttava epäpuhtauslähde tai haittatekijä, ja miten se voidaan poistaa.

3. Yksittäisen ihmisen oireiden syy on vaikea tunnistaa

Oireilu on aina yksilöllistä, ja oireiluun voivat vaikuttaa sisäilman laadun lisäksi hyvin monet seikat. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäympäristön muut tekijät (lämpötila, melu, viihtyisyys), sosiaaliset tekijät, ihmisen omat tai hänen lähipiirinsä riskikäsitykset, oma terveydentila, persoona sekä erilaiset kuormittavat asiat.

4. Sisäilmaan liitetyt oireet ovat valtaosin lieviä ja ohimeneviä 

Sisäilman epäpuhtauksista aiheutuva oireilu pääsääntöisesti vähenee ja väistyy, kun olosuhteet kohenevat. Esimerkiksi kosteusvauriot aiheuttavat pääosin ohimenevää ärsytystä ja oireilua hengitysteissä ja limakalvoilla.

5. Vaikea oireiluherkkyys liittyy pääosin muihin tekijöihin kuin sisäilman epäpuhtauksiin 

Ympäristöherkillä tehdyt kaksoissokkokokeet osoittavat, että haju, kokemus tai käsitys haitallisen aineen tai tekijän läsnäolosta on keskeistä oireiden synnyssä, ei epäilty ympäristöaltiste.

6. Vähäiset kosteusvauriot eivät ole niin haitallisia terveydelle, että ne tulisi sen takia välittömästi korjata 

Kosteusvauriot ovat hyvin yleisiä, mutta vain pienen osan kosteusvaurioista on havaittu lisäävän astmariskiä merkittävästi. Rakennuksen kunnon kannalta vähäisempienkin kosteusvaurioiden seuranta ja ennakoiva korjaaminen on kuitenkin yleensä perusteltua.

7. Mikrobikasvun, mukaan lukien sädesienen, löytyminen rakennuksesta ei ole varma merkki sisäilman haitallisuudesta

Biologisen aktiivisuutensa takia usein terveysuhkana koetut sädesienet ovat yleisiä maaperän bakteereita, joita voi kulkeutua sisäilmaan rakennuksen kunnosta riippumatta.

8. Toksisuustesteistä ei ole hyötyä sisäilman haitallisuuden arvioinnissa

Näyttö testien soveltuvuudesta sisäilman terveyshaittojen arviointiin on heikkoa. Herkkiä solumalleja ja yksittäistä haittamekanismia mittaavien toksisuustestien ongelmia ovat sekä väärät positiiviset että väärät negatiiviset tulokset.

9. Haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin (VOC) ja teollisiin mineraalikuituihin liittyvät haitalliset terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä suomalaisissa toimistoissa ja asunnoissa

VOC-yhdisteiden pitoisuudet jäävät Suomessa yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta huomattavasti terveysperusteisten eurooppalaisten viitearvojen sekä Suomen asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen alle. 

Aihetta on käsitelty perusteellisemmin Duodecimin artikkelissa Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys.

Lisätiedot

Juha Pekkanen, Anniina Salmela ym. Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys, Duodecim
Artikkeli on avoimesti saatavilla verkossa.

Artikkeli on tuotettu osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa 2018–2028, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.

Juha Pekkanen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6368
[email protected]

Kati Huttunen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 8192
[email protected]