Tietojärjestelmät pääosin tukevat lähihoitajan työtä, mutta niiden käyttö vie liian ison osan työajasta
Lähihoitajat arvioivat käyttämänsä asiakas- ja potilastietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. Noin puolet (50‒64 %) lähihoitajista raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden.
Keskeisenä ongelmana lähihoitajat näkevät, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa. Noin puolet sosiaalihuollon (51–61 %), julkisten sairaaloiden (61–72 %), terveydenhuollon avopalvelujen (61–72 %) ja yksityisten palveluntuottajien (47–73 %) lähihoitajista arvioi, että sama asia pitää kirjata tietojärjestelmässä moneen eri paikkaan.
Tiedot käyvät ilmi THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamasta tietojärjestelmäkyselystä lähihoitajille.
Lähihoitajien arviot tietojärjestelmän tuesta hoidon jatkuvuudessa vaihtelevat eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien välillä. Eri järjestelmille annettujen kouluarvosanojen keskiarvot vaihtelevat kohtalaisesta (6) hyvään (8).
”Hoidon jatkuvuus on tärkeä osatekijä laadukkaan hoitotyön toteuttamisessa, työskentelipä lähihoitaja sairaalassa, terveydenhuollon avopalveluissa tai sosiaalihuollossa,” sanoo tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tietojärjestelmät eivät tue tiedonvaihtoa organisaatioiden välillä
Tietojärjestelmät tukevat lähihoitajien arvion mukaan tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä on ongelmia. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytetään puhelinta tai papereita viikoittain. Kyselystä käy ilmi myös puutteet tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä.
”Puutteet organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistavat aiempien , sairaanhoitajille suunnattujen kyselytutkimusten tuloksia ”, toteaa Itä-Suomen yliopiston professori Kaija Saranto.
”Saman asian moneen eri paikkaan kirjaamisen problematiikka kietoutuu sekä koulutukseen että tietojärjestelmän toiminnallisuuteen. Kirjaamiskoulutus antaa valmiuksia kirjattavan tiedon sisällöllisistä vaatimuksista ja rakenteisen kirjaamisen mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että tietojärjestelmä tukee ja ohjaa kirjaajaa ja että rakenteisesti oikeaan paikkaan kirjattu tieto siirtyy tarvittaviin osiin järjestelmien kokonaisuutta”, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Ulla-Mari Kinnunen.
Tietojärjestelmäkysely lähihoitajille toteutettiin yhteistyössä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa keväällä 2022. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa, ja vastauksia saatiin kaikilta hyvinvointialueilta.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkoa näille kyselytutkimuksille. Tiedonkeruiden avulla on seurattu kansallisen Sotetieto hyötykäyttöön 2020 -strategian tavoitteiden toteutumista. Tiedonkeruut jatkuvat STePS 3.0 -hankekauden jälkeen osana THL:n pysyväistoimintaa.
Lisätietoa
Practical nurses’ experiences of client and patient information systems support for performance
Yhteystiedot
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 29 524 7321
sähköposti: [email protected]
Kaija Saranto
professori, emerita
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 565 0040
kaija.saranto(at)uef.fi
Ulla-Mari Kinnunen
professori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 040 355 3953
ulla-mari.kinnunen(at)uef.fi
