Tilastokeskus: Suomessa 147 000 toimintarajoitteista henkilöä köyhyyden tai syrjäytymisen riskissä

Toimintarajoitteisista henkilöistä 25,8 prosenttia oli vuonna 2021 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen ja sosiaalinen puute ovat toimintarajoitteisilla muuta väestöä yleisempiä. Muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä riskissä oli 15,3 prosenttia 

Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista oli pienituloisia. Toimintarajoitteisista pienituloisia oli 19,3 prosenttia, muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 12,5 prosenttia. 

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin indikaattoriin kuuluvaa vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koetaan Suomessa verrattain vähän. Kuitenkin toimintarajoitteisten keskuudessa puute on yleisempää kuin muussa 16 vuotta täyttäneessä väestössä. Toimintarajoitteisista 6,1 prosenttia koki vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta, kun muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä sitä koki 1,3 prosenttia.

Toimintarajoitteet voivat aiheuttaa myös ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta tai sosiaalisissa suhteissa. Ulkopuolisuuden tunnetta koki työikäisistä toimintarajoitteisista lähes joka kolmas ja kaikista noin 30 prosenttia. 

Iäkkäillä henkilöillä toimintarajoitteet liittyivät yleisimmin kävelemisen ja portaiden kulkemisen vaikeutena ja nuorilla henkilöillä taas muistamisen ja keskittymisen vaikeuteen 

Toimintarajoitteet olivat yleisimpiä iäkkäiden keskuudessa. Iäkkäillä toimintarajoitteet liittyivät yleisimmin kävelemisen tai portaiden kulkemisen vaikeutena. Yli 74-vuotiaista henkilöistä noin 26 prosentilla oli kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet niihin ollenkaan. 

Nuorilla toimintarajoitteet liittyivät yleisimmin muistamiseen tai keskittymiseen ja 16–34-vuotiaista henkilöistä 5,2 prosentilla oli paljon vaikeuksia muistamisessa tai keskittymisessä. 

Toimintarajoitteisista työikäisistä alle puolet oli työssä vuonna 2021

16–64-vuotiaista toimintarajoitteisista henkilöistä alle puolet oli sosioekonomiselta asemaltaan yrittäjiä tai palkansaajia vuonna 2021. Muussa 16–64-vuotiaassa väestössä palkansaajiin ja yrittäjiin kuului 70 prosenttia. Toimintarajoitteisista työikäisistä 20 prosenttia oli eläkkeellä, kun muussa työikäisessä väestössä luku oli 4,3 prosenttia. Työttömien suhteellinen osuus toimintarajoitteisista oli lähes kaksinkertainen verrattuna muuhun työikäiseen väestöön. 

Toimintarajoitteisuuden määritelmä

Tilastokeskuksen mukaan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 12,9 prosenttia eli 580 000 henkilöä koki vakavia toimintarajoitteita vuonna 2022. Toimintarajoitteisuutta mitataan indikaattorilla, joka koostuu kuudesta perustoiminnasta, joita ovat

• näkeminen, 
• kuuleminen, 
• käveleminen ja portaiden kulkeminen, 
• muistaminen ja keskittyminen, 
• itsestä huolehtiminen ja 
• kommunikointi omalla äidinkielellä.

Kun henkilöllä on vakavia rajoitteita (eli paljon vaikeuksia tai hän ei pysty toimintaan ollenkaan) jossakin kuudesta perustoiminnosta, hänet katsotaan toimintarajoitteiseksi. Kyseinen toimintarajoitteisuuden määritelmä noudattaa YK:n tilastokomission alaisen Washington Group on Disability Statistics -ryhmän suosituksia.

Lähde

12,9 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä koki vakavia toimintarajoitteita vuonna 2022 (Tilastokeskus)
Suomessa 147 000 toimintarajoitteista henkilöä köyhyyden tai syrjäytymisen riskissä (Tilastokeskus)