Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelma loi ratkaisuja hyvinvointialueiden palvelujen uudistamiseen
THL vastasi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallisesta seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma ajoittui vuosille 2020–2023, jolloin säädettiin laki hyvinvointialueiden perustamisesta, alueita valmisteltiin ja ne aloittivat toimintansa.
Ajoitus oli kehittämistyölle haastava. Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman toteuttamisella rakenneuudistuksen rinnalle pyrittiin tukemaan toimintamallien ja sisältöjen kehittämistä, mutta samalla se tarkoitti ratkaisujen kehittämistä rakenteisiin, joita ei vielä ollut olemassa.
Hankkeet toteuttivat lukuisia kehittämistoimenpiteitä neljän hyötytavoitteen alla. Hankkeissa laadittiin lähes 1000 toimintamallikuvausta, toteutettiin paljon erilaisia ammattilaisten koulutuksia, otettiin käyttöön asukkaille suunnattuja digitaalisia ratkaisuja sekä tehtiin pienempiä parannuksia ja muutoksia prosesseihin.
Vain osan kehitetyistä toimintamalleista ja ratkaisuista ehdittiin ohjelman aikana viemään käytäntöön koko alueen kattavasti tai laajemmin kuin vain pilottialueelle. Pilotoinnin hyötynä voi olla ymmärrys siitä, ettei epätarkoituksenmukaista toimintaa jatketa tai laajenneta. Toimintamallien käyttöönottoa oli suunnitteilla hankkeen jälkeen muissa hankkeissa tai osana perustoimintaa.
Koska käyttöönotto oli paljolti vielä kesken ohjelman loputtua, kansallisessa seurannassa ja arvioinnissa käytetyissä mittareissa ei ohjelman generoimaa muutosta ole vielä vahvasti näkyvissä.
Koronapandemia osui harmillisesti ohjelmakaudelle, mikä varmasti vaikutti kehittämistyön edistymiseen, kun esimerkiksi ammattilaisia värvättiin ohjelman kehittämistehtävistä pandemiaan liittyviin tehtäviin ja muutoinkin jouduttiin kehittämään etäyhteyksien varassa. Toisaalta pandemia joudutti osaltaan digitalisaation edistymistä.
Sote-keskus-kokonaisuus jäi taka-alalle
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimet kohdentuivat hankkeissa ohjelman hyötytavoitteiden edistämiseen, jolloin sote-keskus monialaisena palvelujen kokonaisuutena jäi taka-alalle. Sote-keskuksen määrittely oli syksyllä 2023 käynnissä seitsemällä alueella, mutta toimeenpanoa ei ollut vielä aloitettu. Toimenpano oli käynnissä 12 alueella. Neljällä alueella sote-keskus-konsepti oli määritelty ja se oli toimeenpantu osaksi hyvinvointialueen palvelutoimintaa. Konseptien toimeenpano oli kytköksissä sote-uudistuksen aikatauluun: laadittujen mallinnuksien hyväksyminen on edellyttänyt vuonna 2022 aloittaneiden aluevaltuuston päätöstä eikä toimeenpano muutenkaan ole voinut olla mahdollista ennen vuotta 2023, jolloin hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.
Hoitoon pääsyn parantaminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto olivat kaikkia hankkeita velvoittavia kehittämiskohteita, muutoin hankkeet olivat omanlaisiaan omine kehittämiskohteineen.
Hoitoon pääsyssä pientä parannusta, hoidon jatkuvuudessa heikennystä
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman haku- ja alkuvaiheessa tavoiteltiin kiireettömään hoitoon pääsyä viikossa hoitotakuun mukaisesti. Petteri Orpon hallitus muutti hoitotakuuta kuitenkin siten, että syksyllä 2023 kiireettömään hoitoon olisi tullut päästä kahdessa viikossa. Sote-keskus-hankkeet panostivatkin vahvasti hoitoon pääsyn parantamiseen. Kehittämisen keskiössä oli monialainen vastaanottotoiminta ja palvelutarpeen arviointi, ohjaus ja neuvonta, asiakkuuksien segmentointi, omatyöntekijän tai vastaavan koordinoivan työntekijän roolin täsmentäminen sekä erilaiset etäasiointimahdollisuudet ja digitaaliset ratkaisut.
Ohjelmassa tehdyn kehittämistoimet alkoivat näkyä syksyllä 2023 parantuneena hoitoon pääsynä. Orpon hallitus päätti kuitenkin keväällä 2024 palauttaa voimaan vanhan hoitotakuun, jonka mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon tulee päästä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuollon kiireettömään hoitoon kuudessa kuukaudessa. Tämä saattoi näkyä jo vuoden 2024 huhtikuun hienoisessa pudotuksessa hoitoon pääsyssä. Alueiden toivoisi kuitenkin pitävän kiinni kahden viikon hoitotakuusta, jolla voi pidemmällä tähtäimellä olla myös suotuisia talousvaikutuksia. Asukkaiden terveyshaasteet voivat pitkittyessään vaatia pidempiaikaista hoitoa tai kalliimpaa erikoissairaanhoitoa.
Hoidon jatkuvuuden nähdään olevan yhteydessä hoitoon pääsyyn siten, että hyvä hoidon jatkuvuus edesauttaa hoitoon pääsyä. Hoidon jatkuvuus kuitenkin heikkeni ohjelmakauden aikana hieman. Etenkin koronapandemia on osaltaan vaikuttanut jatkuvuuden heikkenemiseen, tosin heikkeneminen ei ole ollut vahvaa ja jatkuvuus on paremminkin ollut heikkoa jo ennen ohjelman aloitusta. Joissakin hankkeissa kehitettiin omalääkärimallia, joka on nähty ratkaisuksi hoidon jatkuvuuden haasteisiin. Useammassa hankkeessa kehitettiin tiimi- ja omatyöntekijämalleja, jotka voivat myös osaltaan edistää hoidon jatkuvuutta ja hoitoon pääsyä.
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto painottui uusiin menetelmiin
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa kytkeytyi Mielenterveysstrategian (2020–2030) tavoitteeseen edistää näyttöön perustuvien hoitojen ja interventioiden saatavuutta sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteistyötä. Tavoitteena oli kouluttaa osaajia kaikkien ikäryhmien parissa työskentelyyn. Osaajien koulutusmäärien seurannan perusteella vaikuttavien interventioiden osaajia koulutettiin selvästi eniten nuorten parissa työskentelyyn, kun taas lasten ja aikuisten koulutuksissa korostuivat uusien interventioiden koulutukset.
Nuorten parissa käytettävien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto käynnistyi heti hankkeen alkaessa. Ohjelman päättyessä tammikuussa 2024 nuorten parissa työskentelyyn oli valmistunut 1548 IPC-N-osaajaa, 416 CoolKids-osaajaa, 179 IPT-N-osaajaa ja 208 kognitiivisen lyhytintervention osaajaa.
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa laajennettiin lapsiin ja aikuisiin 2021–2023. Ohjelman päättyessä lasten parissa käyttävien vaikuttavaksi todettujen interventioiden osaajia oli koulutettu koko maassa vain alle 50 henkilöä. Osaajien koulutukset painottuivatkin uudempien menetelmien koulutuksiin, ja ammattilaisia koulutettiin myös tarjoamaan lasten vanhemmille suunnattua ohjattua omahoitoa. Lisäksi hankkeissa kehitettiin yhteistyörakenteita ja muilla rahoituksilla toteutettujen koulutusten koordinointia sekä edistettiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoa.
Myös aikuisten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa painopiste on ollut erityisesti uusia interventioita koskevissa koulutuksissa. Alueilla on koulutettu huomattava määrä ammattilaisia Mielenterveystalon omahoitoihin ohjaamiseen: hankkeen päättyessä verkkokoulutuksen käyneitä oli yhteensä 2772 ammattilaista. Lisäksi kognitiivisen lyhytintervention osaajia on hankkeen päättyessä valmistunut yhteensä 730 ammattilaista.
Sote-keskus ei saa unohtua
Monialainen sote-keskus ei ole esillä julkisessa keskustelussa: poliitikot ja media puhuvat terveyskeskuksista, hoidosta ja taloudesta. Monialaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen ideaa ei kuitenkaan pidä unohtaa: sote-keskukset, jossa palvelut toimivat yhteen, ovat osaltaan ratkaisu hyvinvointialueiden taloushuoliin, henkilöstön veto- ja pitovoiman haasteisiin sekä laadukkaisiin palveluihin ja hoitoon. Sote-keskus-ohjelmassa luodut lukuisat ratkaisut ovat varanto, joka tulee hyödyntää ja viedä käytäntöön, kun hyvinvointialueet kehittävät palvelujaan.
Lisätiedot
Juha Koivisto
johtava asiantuntija
THL
[email protected]
Heidi Muurinen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]
