Tutkimus antaa myönteisen kuvan varusmiesten hyvinvoinnista, korona-aika ei heikentänyt itsetuntoa tai sosiaalisia suhteita
Valtaosalla varusmiehistä on laaja ystäväpiiri, läheiset ja luottamukselliset suhteet omiin vanhempiinsa ja myönteinen suhtautuminen itseensä. Tämä käy ilmi Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen, Maanpuolustuskorkeakoulun sekä THL:n yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosina 2015–2021 palveluksen aloittaneita varusmiehiä.
Varusmiehistä 83 prosenttia arvioi suhteensa omiin vanhempiinsa läheiseksi ja luottamukselliseksi ja suhteet vanhempiin olivat parantuneet tasaisesti vuosina 2015–2021. Myös koulukiusaamista kokeneiden osuus on vähentynyt vuosi vuodelta. Kyselyn mukaan viittä prosenttia varusmiehistä oli kiusattu kouluaikana. Osuus on pysytellyt suurin piirtein samana vuosina 2015–2021.
THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan koulukiusaamiskokemusten trendi mukailee Kouluterveyskyselystä saatuja tietoja. Koulukiusaamisen trendi on ollut laskeva, etenkin poikien keskuudessa, joskin tuoreimmat, vuotta 2023 koskevat Kouluterveyskyselyn tulokset antavat viitteitä koulukiusaamisen lisääntymisestä, etenkin tytöillä.
”Nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa painottuu nykyään huolipuhe”.
”Nuorista puhutaan useimmiten vain kielteisissä asiayhteyksissä, ja tiedotusvälineissä näkyy lähinnä ongelmia, kuten nuorten yleinen pahoinvointi tai lisääntyneet mielenterveysongelmat ja nuorisorikollisuus. Samalla unohdetaan, että valtaosalla nuorista ja nuorista aikuisista asiat ovat verrattain hyvin, joissakin asioissa paremmin kuin koskaan”, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Tutkimus toi esille, että korona-aika ei juurikaan vaikuttanut kielteisesti varusmiesten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Pandemia-ajan merkittävin muutos näkyi kaveripiirin kaventumisessa. Valtaosalla miehistä oli kuitenkin vähintään yksi hyvä ystävä. Vain noin yksi prosentti varusmiehistä raportoi, ettei heillä ollut yhtään hyvää ystävää. Osuus ei ole vuosien varrella juurikaan muuttunut.
”Pandemia-aika näyttää erilaisten kyselytutkimusten perusteella vaikuttaneen eri tavalla tyttöihin ja naisiin kuin poikiin ja miehiin. Näyttää siltä, että etenkin tyttöjen ja naisten hyvinvointi on heikentynyt. Miehet ovat päässeet pandemian yli vähemmillä kolhuilla”, Appelqvist-Schmidlechner toteaa.
Itseensä kielteisesti suhtautuvilla on vähemmän kannattelevia sosiaalisia suhteita
Varusmiehistä 82 prosenttia suhtautui itseensä vähintään melko myönteisesti. Itsetunto näytti pysyneen samalla tasolla vuosina 2015–2021.
Itseensä kielteisesti suhtautuvia oli 7 prosenttia. Heillä oli yleensä pienempi kaveripiiri, huonommat suhteet omiin vanhempiin sekä yleisemmin koulukiusaamiskokemuksia kuin itseensä myönteisesti suhtautuvilla varusmiehillä.
Vaikka tutkimuksesta välittyy verrattain positiivinen kuva suomalaisten nuorten miesten psykososiaalisesta hyvinvoinnista, hyvinvointi on kuitenkin polarisoitunutta ja osalla tilanne ei ole yhtä hyvä. Aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset ovat tuoneet esille, että koronan rajoitustoimista aiheutuneet negatiiviset vaikutukset ovat kohdentuneet voimakkaimmin haavoittuvimpiin ryhmiin sekä niihin nuoriin, joilla on jo lähtökohtaisesti ollut muita vaikeampaa.
”Nuoret aikuisuuden kynnyksellä ovat tärkeässä nivelvaiheessa. Huolehtimalla siitä, että jokainen löytää oman paikkansa yhteiskunnassa ja että jokaisella on tukevia ja kannattelevia sosiaalisia suhteita sekä mielekästä tekemistä, voimme ennaltaehkäistä monia psykososiaalisia ongelmia”, Appelqvist-Schmidlechner summaa.
Tutkimuksen aineiston on kerätty vuosina 2015–2021 palveluksensa aloittaneilta varusmiehiltä. Kyselyaineisto muodostui lähes 160 000 palveluksensa aloittaneen varusmiehen vastauksista.
Lähde
Varusmiesten sosiaaliset suhteet ja itsetunto ennen ja jälkeen Covid-19 pandemian. Tuloksia varusmiesten alkukyselystä 2015–2021. Tutkimuksesta tiiviisti 28/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Lisätietoja
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected]
