Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin
Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta.
Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän.
Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä.
”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus.
Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita
Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioivansa helteestä aiheutuvat häiriötilanteet valmiussuunnittelussaan. Suuresta osasta sairaaloita puuttuu myös kirjalliset ohjeistukset potilaiden tai työntekijöiden suojaamiseksi kuumuuden haitoilta. Koneellinen jäähdytys on usein mahdollista vain osassa tiloista tai ei lainkaan.
”Helteen haittoja on vaikea täysin ehkäistä, jos sisätilat kuumentuvat voimakkaasti. Sairaaloissa on siten tärkeää suojata tiloja kuumuudelta. Jos muut keinot eivät riitä, tulisi käyttää koneellista jäähdytystä”, Kollanus toteaa.
Yli puolet vastanneista kaipasi lisää tietoa sisätilojen kuumenemisen ehkäisykeinoista sekä taloudellista tukea investointeihin. Helteestä aiheutuvien riskien kartoituksen ja niiden ehkäisyn lisäksi ennalta varautumisessa tulisi myös määritellä vastuut sekä laatia henkilökunnalle toimintaohjeet.
Hellevarautumisen kansallista ohjausta tulisi vahvistaa
Kyselyyn vastanneiden mukaan helteen terveyshaittojen ehkäisyä sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi edistää vahvistamalla varautumisen kansallista ohjausta.
”Varautumista voitaisiin tukea kokoamalla yhteen ja täydentämällä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnattuja ohjeistuksia sekä määrittämällä terveydenhuollon hoitolaitoksille kesäajan korkeita sisälämpötiloja koskevat ohje- tai raja-arvot, jotka ottavat huomioon myös potilasturvallisuusnäkökulman”, Kollanus kertoo.
Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksia olisi myös mahdollista kehittää siten, että tieto varoituksen antamisesta ja viranomaisten toimintaohjeista välittyisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille automaattisesti. Vain puolet kyselyyn vastanneista sairaaloista kertoi nykyisin huomioivansa hellevaroitukset toiminnassaan.
”Helle on merkittävä terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi Suomessa aiheutua useampia satoja kuolemia. Suurin osa kuolemista tapahtuu terveydenhuollon hoitolaitoksissa. Tulevaisuudessa tarve hellevarautumiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa entisestään, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy”, Kollanus sanoo.
THL:n kysely toteutettiin 15.11.-10.12.2021. Kyselyyn vastasi 141 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaalaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
Viite:
Kollanus V, Halonen JI, Meriläinen P & Lanki T. Helteen vaikutukset ja varautuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaaloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 27/2022.
Lisätietoja:
Helteen terveyshaittojen torjunta hoitolaitoksissa
Virpi Kollanus
tutkija
THL
p. 029 524 6392
[email protected]
