Tutkimus: Kaikki mielenterveysoireiset nuoret eivät hae tai tarvitse hoitoa
Kaksi laajaa tutkimusta on selvittänyt, kuinka suuri osa mielenterveydellä oireilevista nuorista kokee itse tarvitsevansa hoitoa.
Juuri julkaistussa, vuoden 2023 Kouluterveyskyselyyn perustuvassa raportissa noin kolme viidestä nuoresta raportoi kliinisesti merkittäviä oireita ainakin yhdestä mielenterveyden ongelmasta. Kolmanneksella nuorista oli samanaikaisesti useantyyppistä oireilua.
Kaikki oireita raportoivat nuoret eivät kuitenkaan kokeneet tarvetta avulle: noin puolet masennus- tai ahdistuneisuusoireisista nuorista ilmaisi tarvitsevansa tukea joko koulusta tai koulun ulkopuolisista palveluista. Kolmannes masentuneista ei ollut kertonut mielialaansa liittyvästä huolesta kenellekään.
Meneillään on myös IMAGINE-seurantatutkimus nuorten masennuksesta. Tähän mennessä kertyneessä aineistossa ajankohtaisia masennusoireita raportoi kolmannes vastaajista. Oireilevista puolet ei ollut ilmaissut kenellekään tarvitsevansa apua. Viidennes kliinisesti merkitseviä masennusoireita raportoineista kertoi saaneensa masennukseen jotain apua edellisen vuoden aikana.
”Pelkistä oireista ei voi päätellä hoidon tarvetta. Oireet voivat liittyä hetkelliseen elämäntilanteeseen ja helpottua muutenkin, tai ne eivät vaikuta toimintakykyyn eivätkä siksi motivoi hoitoon. Toisaalta tarpeellinenkin hoito voi viivästyä, jos sitä ei ole tarjolla tai nuori ei ole siihen motivoitunut. Varmaa on, että jos nuori ei kerro olostaan kenellekään, ei apua voida tarjota”, kuvaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
Kouluterveyskyselyn ja IMAGINE-tutkimuksen tulokset tukevat toisiaan
Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi toteutettava, koko maan kattava väestötutkimus, jolla kerätään tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista. Kysely uusitaan seuraavan kerran keväällä 2025.
IMAGINE-hankkeessa nuorten vointia seurataan vuoden ajan. Tutkimuksessa selvitetään millaista apua nuoret saavat masennukseen. Hanke on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ja se tukee Kansallisen mielenterveysstrategian 2020–2030 toimeenpanoa.
”Palveluiden suunnittelussa tarvitaan yhtäältä Kouluterveyskyselyn tarjoamaa väestötasoista tietoa siitä, miten nuoret oireilevat ja toisaalta IMAGINE-hankkeesta saatavaa tietoa siitä, miten yksilöiden vointi vaihtelee ajan myötä. Tutkimusten tulokset siis tukevat toisiaan”, kertoo Linnaranta, joka vastaa IMAGINE-seurantatutkimuksen toteutuksesta.
Kouluterveyskyselyssä tarkasteltiin mielenterveyden oireita ja ongelmallista päihteiden käyttöä yhdessä, IMAGINE-tutkimuksessa selvitettiin imppaamisen yleisyyttä
”Masennusoireiden, yleistyneen ahdistuneisuuden oireiden ja syömishäiriöriskin yleisyys oli Kouluterveyskyselyssä samaa tasoa, noin 20 prosenttia”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
”Selvästi eniten nuoret raportoivat kuitenkin sosiaalisen ahdistuneisuuden oireita – puolet tytöistä ja viidennes pojista”, Kiviruusu jatkaa.
Tutkimuksessa katsottiin myös ongelmallista päihteiden käyttöä. Joka viides raportoi päihteiden käyttöä siinä määrin, että siihen liittyvä tuen ja hoidon tarve olisi syytä arvioida. Ongelmallista päihteiden käyttöä oli tytöillä ja pojilla yhtä paljon.
Kolmasosalla oli oireita kahdesta eri ongelmasta. Tällöin myös tuen ja hoidon arvion tekemiseen tarvitaan enemmän aikaa ja sen sisältö pitää räätälöidä kullekin nuorelle erikseen.
IMAGINE-tutkimuksen mukaan imppaaminen on tietyissä kouluissa yleistä niillä nuorilla, jotka voivat muutenkin huonosti. Toisissa kouluissa sitä ei esiinny käytännössä lainkaan.
Molemmissa tutkimuksissa nuorten päihteiden käytössä oli hyvinvointialueiden välisiä eroja yleisyydessä.
”Hyvinvointialueiden kyky auttaa lapsia ja nuoria päihteiden ongelmallisessa käytössä on vielä varsin rajallista, ja siihen täytyy jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota”, toteaa Linnaranta.
Nuorten mielenterveyden tueksi etsitään parhaita ratkaisuja
Nuorten mielenterveysoireilu sekä avun tarve ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Palvelujärjestelmän on vastattava kasvavaan tuen tarpeeseen ja tähän on pyritty etenkin vahvistamalla osaamista ja resursointia opiskeluhuollossa ja perusterveydenhuollon palveluissa.
”Esimerkiksi masennuksen ehkäisyyn on vuoden 2023 loppuun mennessä koulutettu yli 1500 vuorovaikutusohjannan ammattilaista. IMAGINE-hankkeen aineistosta ilmenee, että moni nuori on saanut masennukseen apua nimenomaan tästä menetelmästä. Arvioimme menetelmän vaikuttavuutta osana hankkeen tutkimusta ja julkaisemme tästä tuloksia hankkeen edetessä”, kertoo Linnaranta.
”Kun hyvinvointialueet suunnittelevat toimintaansa, voivat ne hyödyntää arvioitamme apua tarvitsevien nuorten määrästä. Myös IMAGINE-hankkeen arviot vaikuttavista avun tarjoamisen menetelmistä tukevat hyvinvointialueita päätöksissä. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden on tärkeää varata tarpeeksi resursseja etenkin opiskeluhuoltoon, jotta ne pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin”, summaa ylilääkäri Linnaranta.
Lisätiedot:
Tutkimuksesta tiiviisti: Nuorten psykososiaalisen tuen arvioinnin tarve
Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimus (stnimagine.fi)
Outi Linnaranta (IMAGINE-seurantatutkimus)
ylilääkäri
THL
[email protected]
puh. 029 524 7517
Olli Kiviruusu (Kouluterveyskyselyä koskevat analyysit)
tutkimuspäällikkö
THL
[email protected]
puh. 029 524 8323
