Tutkimus: Keskosena syntyminen ei vaikuta kehon rasvaprosenttiin
Pikkukeskosena syntyneet keski-ikää lähestyvät aikuiset ovat lyhyempiä ja heillä on pienempi rasvaton paino kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Oulun ja Helsingin yliopistojen sekä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) yhteisessä Pikku-K-tutkimuksessa. Kehon rasvaprosentissa ei sen sijaan havaittu eroa.
Aiemmissa tutkimuksissa pikkukeskosena syntyneillä aikuisilla on todettu täysiaikaisina syntyneitä enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, heikentynyttä glukoosinsietoa tai tyypin 2 diabetesta. Pienempi rasvaton paino voi osin selittää näitä riskejä. Sen sijaan toista tavallista sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen taustatekijää, suurta rasvaprosenttia, pikkukeskosina syntyneillä ei todettu täysiaikaisena syntyneitä enemmän.
”Pienempi rasvaton paino voi osin johtua pienemmästä lihaskudoksen määrästä. Tämä voisi selittää aiemmin todettua heikompaa glukoosinsietoa”, toteaa Norjan osuuden päätutkija, professori Kari Anne Evensen NTNU:sta.
”Pienempi lihaskudoksen määrä voi myös ennustaa myöhempää toimintakyvyn heikkenemistä esimerkiksi ikääntyessä. Kaikille aikuisille suositellaan säännöllisen liikunnan lisäksi kahdesti viikossa lihaskuntoa edistävää toimintaa. Tämä suositus voi olla pikkukeskosina syntyneille erityisen tärkeä”, Evensen jatkaa.
Pikkukeskosella tarkoitetaan keskosia, jotka ovat syntyessään painaneet alle 1500 grammaa. Pikku-K-tutkimukseen kutsuttiin Helsingin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla vuosina 1978–1985 hoidettuja pikkukeskosia.
Tutkimuksessa kehon koostumusta tutkittiin keskimäärin 36 vuoden iässä. Samat tutkittavat olivat käyneet tutkimuksessa nuorina aikuisina noin 15 vuotta aiemmin. 35–40-vuotiaiden tutkimuskäynnit tehtiin vuosina 2019–2021 yhteistyössä norjalaisen NTNU Low Birth Weight Life -tutkimuksen kanssa. Tutkittavien paino ja rasvaprosentti olivat nousseet, mutta nousu oli samansuuruista kuin täysiaikaisina syntyneillä.
”Tämä on monella tavalla hyvä uutinen pikkukeskosille. Aiemmin on epäilty, että heille kertyisi iän myötä enemmän rasvaa kuin täysiaikaisina syntyneille. Ainakaan 35–40 ikävuoteen mennessä näin ei näytä olevan”, toteaa tutkijakoulutettava Laura Jussinniemi THL:sta ja Oulun yliopistosta.
Vastasyntyneiden pikkukeskosten tehohoito aloitettiin Pohjoismaissa 1970-luvun tienoilla.
”Tutkittavamme edustavat ensimmäistä pikkukeskosten tehohoidon sukupolvea. Tuloksia ei välttämättä voi yleistää nykyään syntyviin pikkukeskosiin. Ne kuitenkin osoittavat, että joistakin terveyshuolista huolimatta valtaosa varhaisenkin tehohoidon kokeneista pikkukeskosista on terveitä, normaalia elämää eläviä aikuisia”, toteaa Suomen osuuden päätutkija, professori Eero Kajantie THL:stä ja Oulun yliopistosta.
Lähde:
Lisätietoja:
Laura Jussinniemi
tutkijakoulutettava
THL, Oulun yliopisto
[email protected]
Eero Kajantie
professori
THL, Oulun yliopisto
puh. 029 524 8610
[email protected]
