Tutkimus: Lapsen ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden riskiä 5-vuotiailla
Puolitoistavuotiaista reilu viidennes (22,7 %) viettää ruudun äärellä yli tunnin päivässä, viiden vuoden iässä tunti ylittyy tietokoneen, pelikonsolin, tabletin tai television ääressä jo 94,6 prosentilla. Tässä iässä 10,6 prosenttia lapsista pelaa elektronisia pelejä yli tunnin päivässä ja 66,8 prosenttia katsoo digitaalisia ohjelmasisältöjä yli tunnin päivässä.
Tämä selvisi suomalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa kartoitettiin lasten ruutuaikaa 1,5 vuoden ja 5 vuoden iässä.
Niillä lapsilla joilla oli puolentoista vuoden iässä selvästi enemmän ruutuaikaa kuin muilla, oli enemmän kaverisuhteiden vaikeuksia viiden vuoden iässä kuin muilla. Myös viiden vuoden iässä keskimääräistä suurempaan ruutuaikaan liittyi selvästi kohonnut riski sekä tunne-elämän että käyttäytymisen oireille, kuten myös keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireille.
Kun pelaamista ja television katselua tarkasteltiin erikseen, havaittiin että pelaamisella oli pienempi merkitys kuin digitaalisten ohjelmien katsomisella. Erilaisten digitaalisten sisältöjen katselu liittyi selkeästi erilaisiin psykososiaalisiin oireisiin silloinkin kun taustatekijöitä huomioitiin.
Tutkimus oli luonteeltaan havainnoiva ja perustui vanhempien raportoitiin, mistä syystä tämän tutkimuksen perusteella ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta. Lisäksi tutkimuksen rajoituksena oli, että ruutuaikaa kartoitettiin kyselylomakkeilla, eikä esimerkiksi päiväkirjalla tai digitaalisella seurannalla.
”Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että jo pikkulapsilla ruutuaika on sellainen tekijä, joka lisää psykososiaalisten oireiden riskiä. Yhteyden takaa voi löytyä erilaisia mekanismeja, kuten nukahtamisvaikeuksia. Niitä tarkastellaan jatkotutkimuksissa”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen.
Seurantatutkimukset ovat tarpeen
Tutkimustulokset ovat linjassa ruutuaikaan liittyvien suositusten kanssa. Esimerkiksi WHO ei suosittele alle 2-vuotiaille lapsille lainkaan ruutuaikaa ja alle 5-vuotialle suositellaan korkeintaan tunti päivässä. Käytännössä ruutuaikaa tarkastellaan kokonaisuutena suhteessa lapseen ja hänen ajankäyttöönsä yleensä.
”Lapset oppivat tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä ja sosiaalisia taitoja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Siksi arjessa tarvitaan riittävästi aikaa myös ilman elektronista mediaa”, Paavonen sanoo.
Tutkimus perustuu Lapsen uni- ja terveys -syntymäkohorttiaineistoon. Sen yli 1600 perhettä koskevat tiedot on kerätty Pirkanmaalla vuosina 2011–2017 raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen.
Lapsen uni ja terveys (CHILD-SLEEP)
Lisätietoja
Juulia Paavonen
tutkimuspäällikkö, THL
osastonylilääkäri, HUS
dosentti, Helsingin yliopisto
puh. 050 428 6524
[email protected]
