Tutkimus: Sateenkaarinuorten osallisuuden kokemus heikentyi korona-aikana selvästi muita nuoria enemmän

Julkaisuajankohta 14.11.2022

Korona-aikana nuorten osallisuuden kokemus heikentyi yleisesti, mutta osalla nuorista heikentyminen oli selvästi muita voimakkaampaa. Monilla heistä osallisuuden kokemus oli jo ennestään muita heikompi. Nuorten väliset hyvinvointierot kasvoivat siis entistä suuremmiksi. 

Osallisuutta on esimerkiksi se, että voi osallistua ja vaikuttaa asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta.

Vuosina 2019–2021 osallisuuden kokemus heikentyi muita enemmän: 

  • seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla
  • vähävaraisten perheiden nuorilla
  • oman terveytensä heikoksi kokeneilla nuorilla. 

”Näillä nuorilla osallisuuden kokemus heikentyi jopa yli kaksinkertaisesti ikätovereihin verrattuna. Heidän hyvinvointinsa on siksi erityisen haavoittuvaista”, painottaa tutkija Lars Leemann.

Tulokset käyvät ilmi Nuorten elinolot -kirjassa julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin nuorten osallisuuden kokemuksen muutoksia vuosien 2019 ja 2021 Kouluterveyskyselyn perusteella. Vastaajia olivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisia sekä toisen asteen 1. ja 2. luokan opiskelijoita. Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Kaikkien vastaajien osallisuusindikaattorin keskiarvo laski 75 pisteestä (vuosi 2019) 71,8 pisteeseen (vuosi 2021).

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osallisuuden kokemus heikentyi korona-aikana yli kaksinkertaisesti verrattuna cissukupuolisiin. Cissukupuolisilla osallisuusindikaattorin keskiarvo oli vuonna 2019 75,5 pistettä ja vuonna 2021 72,6 pistettä. Sukupuolivähemmistöillä luvut olivat 61,4 pistettä ja 54,7 pistettä. Osallisuusindikaattorin keskiarvon skaala on 0–100 pistettä. Lähde: THL 2022, Kouluterveyskysely 2019 ja 2021.

Kuvio: Osallisuuden kokemus sukupuoliryhmittäin vuosina 2019 ja 2021 (osallisuusindikaattorin keskiarvo, 0–100 pistettä). Löydät lisää kuvioita tutkimusartikkelista.

Julkaistut tulokset nuorten osallisuuden kokemuksen eroista ja siinä tapahtuneista muutoksista väestötasolla ovat ensimmäisiä laatuaan. Tutkimustulokset osoittavat nuorten osallisuuden kokemuksen eroavan selkeästi eri taustatekijöiden mukaan. Aiemmin on tutkittu muun muassa nuorten osallisuuden kokemuksen yhteyttä kiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan.

Taustalla on olettavasti monia syitä

Vaikka tässä tutkimuksessa ei tutkittu systemaattisesti muutoksen taustalla olevia syitä, niitä on oletettavasti monia. Etäkouluun siirtymisen lisäksi esimerkiksi pääsy vertaisryhmien tapaamisiin ja terveydenhuoltoon heikentyi korona-aikana. Myös harrastukset ja muut nuorille tärkeät toiminnot olivat suljettuina. 

”Kanssakäyminen muiden nuorten kanssa on tärkeää oman identiteetin rakentamisen kannalta – varsinkin vähemmistöihin kuuluville nuorille”, sanoo tutkija Lars Leemann.

Yksinhuoltajaperheissä tai perheissä, joissa vanhempien työ on vaatinut läsnäoloa työpaikalla, on ollut vaikeampi tukea nuorten etäkoulunkäyntiä. Aikuisväestöä koskevista tutkimustuloksista tiedetään myös, että vähävaraisilla osallisuuden kokemus on heikompi.

Nuorten osallisuuteen panostaminen on nyt erityisen tärkeää

Osallisuutta vahvistavia toimia pitää suunnata kaikille nuorille, mutta erityisesti niille, jotka ovat korona-ajan jälkeen entistä heikommassa asemassa.
Tarvitaan esimerkiksi:

  • mielenterveyspalveluita, joihin pääsee helposti
  • nuorten parissa toimiville ammattilaisia osaamista sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta 
  • maksuttomia harrastuksia (esim. harrastusseteli)
  • monenlaista nuoria kiinnostavaa toimintaa, johon on helppo tulla mukaan

Heikko osallisuuden kokemus on yhteydessä hyvinvointiin ja tulevaisuuden odotuksiin. Se on myös kytköksissä heikompaan luottamukseen ja yhteenkuuluvuuteen toisten ihmisten kanssa. Heikentynyt osallisuuden kokemus voi pikkuhiljaa johtaa noidankehään, jossa vaikeuksista on yhä haastavampi irrottautua.

Tutkimus tehtiin Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR toimintalinja 5).

Lähteet

Leemann, Lars & Virrankari, Lotta: Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa: Kekkonen, Marjatta ym. (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022, s. 152–166.

Lue myös

Laaja tutkimusaineisto: Korona-ajan poikkeukselliset rajoitukset koettelivat nuoria – yksinäisyys lisääntyi ja osallisuus heikkeni (THL 9.11.2022)

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2020) Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020

Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2021) Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 38/2021

Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2021) Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 39/2021

Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaalinen häirintä: Koulu-terveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 13/2022

Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaaliväkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 14/2022

Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus

Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemuksessa havaittiin alueellisia eroja vuonna 2019 (ks. karttakuvio 11 sivulla 25) Stadin HYTE-barometri – Hyvinvointikertomus 2018–2021 (Helsingin kaupunki, Tilastoja 2021:1) (pdf, 3 Mt)

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
p. 029 524 7509
[email protected]

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Sukupuolten tasa-arvo