Tutkimus: Sateenkaarinuorten osallisuuden kokemus heikentyi korona-aikana selvästi muita nuoria enemmän
Korona-aikana nuorten osallisuuden kokemus heikentyi yleisesti, mutta osalla nuorista heikentyminen oli selvästi muita voimakkaampaa. Monilla heistä osallisuuden kokemus oli jo ennestään muita heikompi. Nuorten väliset hyvinvointierot kasvoivat siis entistä suuremmiksi.
Osallisuutta on esimerkiksi se, että voi osallistua ja vaikuttaa asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta.
Vuosina 2019–2021 osallisuuden kokemus heikentyi muita enemmän:
- seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla
- vähävaraisten perheiden nuorilla
- oman terveytensä heikoksi kokeneilla nuorilla.
”Näillä nuorilla osallisuuden kokemus heikentyi jopa yli kaksinkertaisesti ikätovereihin verrattuna. Heidän hyvinvointinsa on siksi erityisen haavoittuvaista”, painottaa tutkija Lars Leemann.
Tulokset käyvät ilmi Nuorten elinolot -kirjassa julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin nuorten osallisuuden kokemuksen muutoksia vuosien 2019 ja 2021 Kouluterveyskyselyn perusteella. Vastaajia olivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisia sekä toisen asteen 1. ja 2. luokan opiskelijoita. Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Kaikkien vastaajien osallisuusindikaattorin keskiarvo laski 75 pisteestä (vuosi 2019) 71,8 pisteeseen (vuosi 2021).
Kuvio: Osallisuuden kokemus sukupuoliryhmittäin vuosina 2019 ja 2021 (osallisuusindikaattorin keskiarvo, 0–100 pistettä). Löydät lisää kuvioita tutkimusartikkelista.
Julkaistut tulokset nuorten osallisuuden kokemuksen eroista ja siinä tapahtuneista muutoksista väestötasolla ovat ensimmäisiä laatuaan. Tutkimustulokset osoittavat nuorten osallisuuden kokemuksen eroavan selkeästi eri taustatekijöiden mukaan. Aiemmin on tutkittu muun muassa nuorten osallisuuden kokemuksen yhteyttä kiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan.
Taustalla on olettavasti monia syitä
Vaikka tässä tutkimuksessa ei tutkittu systemaattisesti muutoksen taustalla olevia syitä, niitä on oletettavasti monia. Etäkouluun siirtymisen lisäksi esimerkiksi pääsy vertaisryhmien tapaamisiin ja terveydenhuoltoon heikentyi korona-aikana. Myös harrastukset ja muut nuorille tärkeät toiminnot olivat suljettuina.
”Kanssakäyminen muiden nuorten kanssa on tärkeää oman identiteetin rakentamisen kannalta – varsinkin vähemmistöihin kuuluville nuorille”, sanoo tutkija Lars Leemann.
Yksinhuoltajaperheissä tai perheissä, joissa vanhempien työ on vaatinut läsnäoloa työpaikalla, on ollut vaikeampi tukea nuorten etäkoulunkäyntiä. Aikuisväestöä koskevista tutkimustuloksista tiedetään myös, että vähävaraisilla osallisuuden kokemus on heikompi.
Nuorten osallisuuteen panostaminen on nyt erityisen tärkeää
Osallisuutta vahvistavia toimia pitää suunnata kaikille nuorille, mutta erityisesti niille, jotka ovat korona-ajan jälkeen entistä heikommassa asemassa.
Tarvitaan esimerkiksi:
- mielenterveyspalveluita, joihin pääsee helposti
- nuorten parissa toimiville ammattilaisia osaamista sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta
- maksuttomia harrastuksia (esim. harrastusseteli)
- monenlaista nuoria kiinnostavaa toimintaa, johon on helppo tulla mukaan
Heikko osallisuuden kokemus on yhteydessä hyvinvointiin ja tulevaisuuden odotuksiin. Se on myös kytköksissä heikompaan luottamukseen ja yhteenkuuluvuuteen toisten ihmisten kanssa. Heikentynyt osallisuuden kokemus voi pikkuhiljaa johtaa noidankehään, jossa vaikeuksista on yhä haastavampi irrottautua.
Tutkimus tehtiin Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR toimintalinja 5).
Lähteet
Leemann, Lars & Virrankari, Lotta: Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa: Kekkonen, Marjatta ym. (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022, s. 152–166.
Lue myös
Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta
Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2020) Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020
Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2021) Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 38/2021
Virrankari, Lotta, Leemann, Lars & Kivimäki, Hanne (2021) Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 39/2021
Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaalinen häirintä: Koulu-terveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 13/2022
Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaaliväkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 14/2022
Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus
Yhteystiedot
Lars Leemann
tutkija
p. 029 524 7509
[email protected]
