Tutkimus: Vanhemmuudella positiivinen yhteys merkityksellisyyden tunteeseen keski-iässä
Vanhemmuus on yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin. Vanhemmuus näkyy myös suurempana merkityksellisyyden tunteena keski-iässä niin miehillä kuin naisilla. Miehillä, joilla on lapsia, myös itsetunto on parempi 52-vuotiaana verrattuna lapsettomiin. Tiedot selviävät THL:n seurantatutkimuksesta, jossa tutkittiin vanhemmuuden ja mielen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.
”Yleinen keskustelu vanhemmuudesta on ollut ajoittain melko negatiivista, mutta tutkimuksemme osoittaa vanhemmuuden ja mielen hyvinvoinnin positiivisen yhteyden pitkällä aikavälillä”, kertoo THL:n tutkija Jenna Grundström.
Tutkimuksessa selvitettiin, onko mielen hyvinvointi nuoruudessa yhteydessä vanhemmuustekijöihin, kuten vanhemmaksi tuloon, sen ajoittumiseen ja lasten määrään elämänkulun aikana, ja ovatko vanhemmuustekijät puolestaan yhteydessä mielen hyvinvointiin keski-iässä.
Vaikka vanhemmuus ja mielen hyvinvointi olivat yhteydessä toisiinsa, eri vanhemmuuteen ja mielen hyvinvointiin liittyvät tekijät korostuivat eri tavalla miehillä ja naisilla. Miehillä yhteydet olivat kuitenkin selvempiä kuin naisilla.
Miehillä hyvä itsetunto on yhteydessä vanhemmaksi tuloon
Tutkimuksessa havaittiin, että miehet, joilla oli heikko itsetunto nuoruudessa, tulivat epätodennäköisemmin vanhemmiksi kuin ne, joilla oli hyvä itsetunto nuoruudessa. Naisilla puolestaan masennusoireilu nuoruudessa oli yhteydessä keskimääräistä aikaisempaan vanhemmuuteen.
”Yksi syy siihen, miksi miehillä heikko itsetunto oli yhteydessä lapsettomuuteen, voi johtua siitä, että miehillä heikompi itsetunto saattaa vaikuttaa myös parisuhteeseen. Parisuhde voi olla tällöin hankala aloittaa. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa perustaa perhe ja saada lapsia. Toisaalta keski-iässä lapsettomuus voi viitata parisuhteettomuuteen, joka aikaisempien tutkimusten mukaan on yhteydessä heikompaan itsetuntoon miehillä”, Grundström kertoo.
Mielen hyvinvointia lähestyttiin niin negatiivisesta kuin positiivisesta näkökulmasta, jossa negatiivisena mielen hyvinvoinnin mittarina olivat masennusoireet ja positiivisina mittareina itsetunto ja merkityksellisyyden kokeminen.
Tutkimus perustuu vuonna 1983 aloitettuun Stressi, kehitys ja mielenterveys (TAM) -seurantatutkimukseen, jossa yhtä tamperelaisnuorten ikäluokkaa on tutkittu 16-, 22-, 32-, 42- ja 52-vuotiaana.
Lisätietoja
Grundström, J., Kiviruusu, O., Konttinen, H., & Berg, N. (2023). Reciprocal association between parenthood and mental well-being – a prospective analysis from age 16 to 52 years. Current Psychology.
Stressi, kehitys ja mielenterveys (TAM)
Jenna Grundström
tutkija
THL
[email protected]
