Tutkimus: Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan – lakia ei vielä hyödynnetä tarpeeksi
Vuonna 2015 voimaan tulleen uudistetun yhdenvertaisuuslain keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut, ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Eri syrjintäperusteet on aikaisempaan lakiin verrattuna huomioitu paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu.
Aidosti yhdenvertaiset – Yhdenvertaisuuslain arviointi -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uuden yhdenvertaisuuslain vaikutuksia syrjinnän uhrien oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Seuraavassa poimintoja tutkimuksen Police Brief -katsauksen pohjalta Vammaispalvelujen käsikirjan aiheisiin liittyen:
- Uudessa yhdenvertaisuuslaissa laajennettiin myös yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta. Lisäksi kohtuullisten mukautusten epääminen määriteltiin syrjinnäksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen edellyttämällä tavalla sekä laajennettiin hyvityssäännöksen käyttöalaa ja velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia.
- Yhdenvertaisuuslain soveltamistilanteet ovat lisääntyneet uuden lain aikana, mutta esimerkiksi menestyksekkäitä hyvityskanteita on edelleen vähän.
- Tällä hetkellä matalan kynnyksen oikeussuojakeinot etenkin yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa eivät toteudu tarkoituksenmukaisesti. Yleisenä haasteena on tunnistettu valvontaviranomaisten resurssien puutteellisuus ja siitä johtuva toiminnan ruuhkautuminen sekä se, ettei koko lain mahdollistamaa toimivaltaa voida käyttää odotuksia ja tarpeita vastaavalla tavalla.
- Tällä hetkellä ei päästä käsiksi siihen, missä määrin muun muassa vammaisuuteen, etniseen taustaan ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien tapausmäärien vähäisyys yleisissä tuomioistuimissa ja työsuojeluviranomaisten valvonta-asioissa johtuu siitä, ettei viranomaisiin olla yhteydessä ja missä määrin syynä on esimerkiksi se, että henkilöt kohtaavat rakenteellista ja epäsuoraa syrjintää jo ennen kuin pääsevät esimerkiksi työelämän oikeussuojan piiriin. On kuitenkin ilmeistä, että osa syrjinnästä jää piiloon.
Kehittämisehdotuksia:
- Lain velvoitteiden yhteneväisyyttä tulisi tarkastella suhteessa vammaisyleissopimukseen.
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan oikeutta määrätä hyvityksiä tulisi selvittää.
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan asemaa riippumattomana toimijana tulisi vahvistaa.
- Työelämän yhdenvertaisuuden valvontatehtävän osalta on noussut esiin kehittämistarpeita, joista suuri osa on ollut jo aiemmin keskusteluissa. Esimerkiksi aluehallintoviranomaisen työsuojelupiirien toiminnassa on alueellisia eroja yhdenvertaisuuden edistämisen viranomaisvalvonnan painotuksissa. Lisäksi työsuojelun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltakysymyksissä on epäselvyyksiä, joita tulisi selkiyttää.
