Tutkitut kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A -virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan
Suuren muuntautumiskykynsä vuoksi influenssa A -virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita ja joskus myös pandemioita. Vuonna 2009 pandemian aiheuttanut influenssa A -virus jäi keskuuteemme kiertämään normaalina kausi-influenssaviruksena ja on aiheuttanut influenssaepidemioita seuraavina vuosina. Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010 ja 2012 käytössä olleen kausi-influenssarokotteen antamaa suojaa vuosina 2009–2013 kiertäneitä pandeemisia influenssa A(H1N1) -viruksia vastaan.
Tutkimuksen perusteella influenssarokote synnytti elimistössä hyvän immuunivasteen. Rokotettujen seerumista mitattiin tutkimuksessa korkeita tasoja ristireagoivia neutraloivia vasta-aineita geneettisesti erilaisia influenssa A(H1N1)pdm09 -viruksia vastaan.
– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että molemmat tutkitut kausi-influenssarokotteet saivat elimistössä aikaan immuunisuojan, joka mitä todennäköisimmin varmisti hyvän immuunisuojan vuoden 2009 pandeemisen influenssa A-viruksen jälkeläisviruksia vastaan”, sanoo THL:n tutkija Anu Haveri.
Toinen rokotus prepandeemisilla H5N1-lintuinfluenssarokotteilla synnytti hyvän immuunivasteen eri viruskantoja vastaan
Prepandeeminen rokote valmistetaan viruksesta, jonka oletetaan joko sellaisenaan tai muuntuneena voivan aiheuttaa pandemian. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden prepandeemisen H5N1-influenssarokotteen synnyttämää vasta-ainesuojaa geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -virusrokotekantoja vastaan.
Tutkimus osoitti, että immuunivastetta vahvistavaa apuainetta sisältänyt H5N1-rokote synnytti elimistössä hyvän, mutta lyhytkestoisen immuunivasteen rokoteviruskantaa vastaan. Kun samat tutkimushenkilöt rokotettiin kaksi vuotta myöhemmin eri viruskantaa sisältävällä rokotteella, joka ei sisältänyt immuunivastetta vahvistavaa apuainetta, heidän seerumeistaan mitattiin korkeita tasoja ristireagoivia neutraloivia vasta-aineita geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -rokoteviruksia vastaan.
Tutkimushenkilöiden vasta-ainetasot säilyivät kohonneina ainakin kaksi vuotta jälkimmäisen rokotuksen jälkeen. Vain jälkimmäistä rokotetta saaneiden henkilöiden vasta-ainetasot jäivät sen sijaan mataliksi.
– Aiemmin saatu prepandeeminen H5N1-rokote edisti hyvän ja laajakirjoisen vasta-ainesuojan syntymistä eri viruskantaa sisältävän toistorokotuksen jälkeen. Prepandeeminen ja täsmärokote yhdessä antavat todennäköisesti parhaan rokotesuojan H5N1-tyypin pandemiavirusta vastaan, Haveri sanoo.
Lisätiedot
Anu Haverin väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 9.12.2022 Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata myös etänä, lisätietoja Turun yliopiston tiedotteessa.
Anu Haveri
tutkija
THL
p. 029 524 8833
[email protected]
