Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet – samaan aikaan lääkärille on yhä vaikeampi päästä
Työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.
Tiedot käyvät ilmi THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta, jonka kyselyaineisto kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Tutkimuksen mukaan joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 13 prosentista 20 prosenttiin. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta myös 30–49-vuotiailla kuormittuneisuus on lisääntynyt.
”Tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Vaikka työikäisten hyvinvoinnin heikkenevästä kehityksestä on ollut viitteitä jo aiemmin, viime vuosien kriisit ovat todennäköisesti entisestään hankaloittaneet tilannetta. Tulevalla hallituskaudella työikäisten hyvinvointi tulee nostaa päätöksenteon ytimeen, sillä ikääntyvä suomalainen yhteiskunta tarvitsee terveen ja toimintakykyisen väestön”, sanoo johtava tutkija Annamari Lundqvist.
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet erityisesti alle 50-vuotiailla
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet alle 50-vuotiailla. Kun vuonna 2018 itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, nyt niistä kertoi joka kahdeksas alle 50-vuotias.
”Itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano on nyt erityisen tärkeää. Ohjelman hankkeissa kehitetään sitä, miten kuka tahansa osaisi ottaa huolen puheeksi ja mitä sote-alan ammattilaiset tekevät itsemurhavaaran tunnistamisen jälkeen. Tämän lisäksi rohkaisemme laatimaan turvasuunnitelman itsemurha-ajatusten varalle ja ottamaan sote-palveluissa käyttöön muita hyvän hoidon keinoja nykyistä enemmän”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Yhä useampi työikäinen kertoo käyttäneensä terveyspalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Nyt 20 prosenttia työikäisistä naisista kertoo käyttäneensä mielenterveyspalveluita, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 15 prosenttia. Miehillä mielenterveyspalveluiden käyttö on vähäisempää, ja heillä palvelujen käyttö on lisääntynyt 9 prosentista 12 prosenttiin.
Suuria alueellisia eroja lääkäripalvelujen riittävyydessä
Tutkimuksen mukaan myös terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut. Lähes joka neljäs aikuinen kokee, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäripalvelut riittämättömäksi kokevia on Suomessa yli 800 000. Osuus on lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä sekä miehillä että naisilla vuoden 2018 jälkeen: miehillä 14 prosentista 23 prosenttiin ja naisilla 17 prosentista 27 prosenttiin. Tulokset kertovat tilanteesta ennen sote-uudistusta.
Hankalin tilanne on Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Kainuussa, joissa yli 30 prosenttia asukkaista kokee saavansa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden.
”Uusilla hyvinvointialueilla on vaikea lähtötilanne, johon niiden pitäisi pystyä vastaamaan. Huonoon kehitykseen vaikuttaa todennäköisesti useita tekijöitä, kuten koronan hoitovelka, sote-uudistuksen viivästyminen ja henkilöstöpula. Suomessa myös käytetään terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin Länsi-Euroopassa”, sanoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
”Monisäikeiseen tilanteeseen ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Uusilla hyvinvointialueilla on vihdoin mahdollisuus lähteä kehittämään alueen palvelurakennetta ja etsimään ratkaisuja palveluiden saatavuuden parantamiseksi”, Aalto jatkaa.
Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Otos on muodostettu siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen ja hyvinvointialueittain. Tutkimukseen kutsutuista 46 prosenttia vastasi kyselyyn syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Vuosien 2018 ja 2020 tiedot perustuvat THL:n toteuttamaan FinSote-tutkimukseen.
Lähde:
Ennakkotilasto Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista, verkkosivu.
Terve Suomi 2022 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksia. PowerPoint-esitys (pdf 589 kt)
Lisätietoja:
Annamari Lundqvist
Terve Suomen vastaava tutkija
THL
puh. 029 524 7283
[email protected]
Timo Partonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
[email protected]
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
[email protected]
Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi
