Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia on lähes jokaisella hyvinvointialueella

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia on kehitetty osaksi sote-keskuksia ei puolilla Suomea Työkykyohjelmassa vuosina 2019–2023, ja työ jatkuu vuoden 2024 loppuun Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus voi muodostua erilaisista toimintamalleista, esimerkiksi tiimin työskentelystä, työparitoiminnasta tai verkostotyöstä. Palvelukokonaisuudessa on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi ainakin Kelan ja työllisyyspalveluiden edustajia.  

Oleellista on tarjota työikäiselle sellaista tukea ja apua, mitä hän tarvitsee työkykynsä ylläpitämiseen ja edistämiseen tai työllistyäkseen. 

THL kysyi hyvinvointialueilta työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksista elokuussa 2023. Kyselyn vastaukset eivät ole yhteismitallisia, koska alueiden rakenteet ja toimintaperiaatteet ovat erilaisia ja hyvinvointialueiden organisoituminen on eri vaiheessa. 

Kyselyllä pyrittiin tekemään valtakunnallinen tilannekuva työkyvyn tuen palvelujen kehittämisestä. Nykyisistä hyvinvointialueista Kanta-Häme ja Itä-Uusimaa eivät olleet mukana Työkykyohjelmassa, joten ne jätettiin pois kyselystä.

Ratkaisut vaihtelevat alueittain

Koko hyvinvointialueen kattava palvelukokonaisuus on Etelä-Pohjanmaalla, jossa työkyvyn tuen tiimejä toimii alueen jokaisessa kahdeksassa sote-keskuksessa. Pohjois-Karjalassa puolestaan toimii työkyvyn tuen tiimi jokaisessa kunnassa ja esimerkiksi Joensuun alueella tiimejä on jopa viisi. Niiden koordinoinnista vastaa Siun soten työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus. Kymenlaakson kolme työkykytiimiä on osa monialaisen työelämäpalvelun toimintaa ja ne toteutetaan yhdessä hyvinvointialueen, TE-palveluiden ja Kelan kanssa. 

Kaikkia edellä mainittuja alueita yhdistää monialainen johtaminen ja toiminnan koordinointi, mikä mahdollistaa systemaattisen toiminnan kautta linjan asiakastyöhön asti. Näillä alueilla on myös pidempi historia työkyvyn tuen palvelujen kehittämisestä. Työkykyohjelman tuoman lisärahoituksen turvin toimintaa kyettiin yhtenäistämään hyvinvointialueen sisällä. 

Helsingissä Työkykyohjelman aikana kehitetyt toimintamallit jatkavat edelleen osana normaalia terveys- ja hyvinvointikeskustoimintaa. Keski-Uudellamaalla toimii monialainen työkyvyn tuen tiimi ja toimintaa ollaan muokkaamassa prosessimaisempaan suuntaan. Keski-Pohjanmaalla työkyvyn tuen tiimin toiminta on alkanut elokuussa 2022. Etelä-Savossa kolme keskitettyä, monialaista tiimiä kuuluu perusterveydenhuollon palvelutuotantoon. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella työkyvyn tuen palveluita ollaan kehittämässä Pohjois-Savoon, Satakuntaan, Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen. 

Tieto työkyvyn tuen tarpeesta on lisääntynyt

Kyselyn perusteella neljällä hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä toimivaa tai rakenteilla olevaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta.  Seurantaa ja vertaisarviointitietoa tarvitaan lisää niin toiminnan kustannusvaikuttavuudesta, työllistymisvaikutuksista ja inhimillisistä vaikutuksista. Myös resurssitarveanalyysia on tarpeen jatkossa tehdä. 

Kansallisella tasolla merkittävää on kuitenkin tiedon lisääntyminen työkyvyn tuesta, palveluista ja kehittämisen tarpeista. Toiminnan vakiinnuttaminen hyvinvointialueella ja sen yhdyspinnoilla on aikaa vievä prosessi, jota ovat hidastuttaneet suuret rakenteelliset uudistukset ja monin paikoin jo lähtökohtaisesti mittavasti alijäämäinen budjetti. 

Suomessa on yhä myös katvealueita, joissa sote-palveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyön kehittäminen on jäänyt syystä tai toisesta vähemmälle. Tämä olisi yksi kehittämisen paikka jatkossa, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle ja alueilla tehdään yhteistyösopimuksia eri toimijoiden välillä.  
 
 Leena Normia-Ahlsten
Tuuli Riisalo-Mäntynen
Tiina Turkia
Anne Sahrio 
Suomen kestävän kasvun ohjelma, Työkykyohjelman laajentaminen, THL