Työkyvyttömät työttömät eivät kuulu työllisyyspalveluiden asiakkaiksi – yleistuki voisi selkeyttää järjestelmää
Työkyvyttömät työttömät eivät hyödy työvoimapalveluista, vaan he tarvitsevat terveydenhuollon palveluja ja kuntoutusta. Hallituksen suunnittelema yleistuki voisi lähtökohtaisesti selkeyttää ja parantaa etuus- ja palvelujärjestelmää tosiasiallisesti työkyvyttömien kannalta.
Reumaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Jyväskylän yliopiston haastattelututkimuksessa koottiin laajat tiedot viideltä tosiasiallisesti työkyvyttömältä ja verrattiin saatuja tuloksia aiempiin tutkimuksiin.
Tutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että työkyvyttömät joutuvat kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen tukeutumaan etenkin työttömyysturvaan, toimeentulotukeen ja asumistukeen. Tutkimus vahvisti myös sitä tietoa, että työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä on tosiasiassa työkyvyttömiä väliinputoajia, joiden toimeentulon turvaamiseen tarvitaan pysyviä ratkaisuja.
Tukea kuntoutukseen ja arjesta selviämiseen
Työkyvyn menetyksen jälkeen kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet ohjataan hakemaan työttömyysturvaa. Heidän asemansa sosiaaliturvajärjestelmässä on usein ”työnhakuvelvoitteeton työtön”.
”Haastateltavat kokivat työttömän rooliin asettamisen nöyryyttäväksi. Vaikea ja epäselvä tilanne heikensi myös haastateltavien kuntoutumista ”, sanoo Reumaliitossa tutkimusta tehnyt Katri Peuhkurinen.
Tutkijat pitävätkin epätarkoituksenmukaisena, että työkyvyttömät ihmiset ovat työvoimapalvelujen asiakkaina, vaikka he tarvitsevat enemmänkin tukea kuntoutumiseen ja terveyden hoitoon.
”Työvoimapalvelujen resurssit tulisi käyttää työkykyisten työllisyyden edistämiseen.”
Toimintakyvyn kokonaisarviointi lääketieteellisen arvion rinnalle
Tutkimukseen haastateltujen tilanteet vahvistivat myös sitä aiempaa tietoa, että työkyvyn arvioinneissa toimintakyvyn alenemasta esitetty näyttö tulisi huomioida nykyistä laajemmin. Haastateltavien kohdalla sairautta tai vammaa ei ollut huomioitu työkyvyttömyyden perusteena, vaikka toimintakyvyn alenema oli huomattava.
”On ehdottomasti syytä selvittää tarkemmin, ohitetaanko työkyvyn arvioinneissa toimintakyvyn heikkoudesta kertovaa näyttöä ja koskeeko se esimerkiksi erityisesti joitain sairauksia tai sairausryhmiä”, toteaa THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto.
Vaikka tutkimus oli varsin pienimuotoinen, se antaa yhdessä aiempien tutkimustulosten kanssa aihetta pohtia myös sitä, pitäisikö työkyvyn arvioinnissa vakuutuslääkärin ja muiden arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden olla aiempaa tiiviimmin yhteydessä keskenään työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai pitkää sairauspäivärahakautta hakevan työkyvyn arvioinnissa.
Hallitusohjelmassa huomioitu työkyvyttömien työttömien tilanne
Tutkijat pitävät hyvänä sitä, että Petteri Orpon hallitusohjelmassa on luvattu parantaa työkyvyttömien työttömien tilannetta. Erityistä huomiota hallitus lupaa kiinnittää siihen, että riittävä toimeentulo ja palvelut turvataan niille, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä esimerkiksi sairauksien vuoksi.
Tutkijoiden mukaan myös hallituksen suunnittelema yleistuki voisi lähtökohtaisesti selkeyttää ja parantaa etuus- ja palvelujärjestelmää tosiasiallisesti työkyvyttömien henkilöiden kannalta.
Yleistuen tason lisäksi sen syyperustaisuus ja velvoittavuus voi kuitenkin sisältää myös riskejä työkyvyttömille henkilöille. Syyperustaisuus edellyttäisi syyn todentamista, joka nykyisessäkin etuusjärjestelmässä on tehnyt monista työkyvyttömistä väliinputoajia.
”Yleistukeen liittyvä velvoittavuus voi tulla ongelmaksi niille, joilla ei ole heikon toimintakyvyn vuoksi mahdollisuutta toteuttaa velvoitteita. Esimerkiksi ammatillinen kuntoutus vaatii usein jo kohtalaista toimintakykyä”, toteaa Kivipelto.
Lisätietoja
Työkyvyttömien työttömien kokemuksia etuuksista ja palveluista
Yhteystiedot
Minna Kivipelto
johtava tutkija
THL
puh. 029 524 7760
[email protected]
Mikko Remes
hallituksen jäsen
Reumaliitto
puh. 044 901 2517
