Työpaperi: Kosteusvaurioista johtuvan mikrobikasvuston toteamiseen tarkoitettujen menetelmien käytettävyys ja indikaattorimikrobien rooli
Rakennuksen kosteusvauriosta johtuvan mikrobikasvuston toteamiseen tarvitaan siihen soveltuvia ja luotettavia menetelmiä.
THL:n juuri julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa ”Mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävät menetelmät kosteusvauriokohteissa” käydään läpi asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisten ja erilaisten tieteellisessä tutkimuskäytössä olevien menetelmien käytettävyyttä rakennusten mikrobikasvuston selvittämisessä.
Suomessa käytettävät mikrobimenetelmät on ohjeistettu asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa. Kirjallisuuden perusteella kansainvälisesti ohjeistukset eroavat toisistaan niin näytteenoton kuin analyysimenetelmien suhteen, ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisia menetelmiä käytetään sellaisenaan pääasiassa vain Suomessa.
”Tekemämme kansainvälisen kyselyn mukaan harvassa muussa maassa on olemassa ministeriön tai hallituksen antama ohjeistus siitä, kuinka mikrobinäytteiden otto ja niiden analyysit tulisi tehdä rakennustutkimuksissa mikrobikasvun toteamiseksi”, THL:n erikoistutkija Hanna Leppänen sanoo.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella tieteellisessä tutkimuskäytössä on menetelmiä, joita voidaan käyttää perinteisten elinkykyisten mikrobien kasvatusmenetelmien sijaan osoittamaan mikrobikasvustoa.
Muita kuin asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen viljelymenetelmiä voidaan käyttää viranomaistoiminnassa, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu, yhtenevyys asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen menetelmillä saatuihin tuloksiin on varmistettu ja menetelmällä on Ruokaviraston hyväksyntä.
Kosteusvaurioindikaattorilistauksen merkitys nykypäivänä
Kosteusvaurioindikaattorilistan mikrobien esiintymistä nykyaikaisissa rakennusmateriaalinäytteissä ei ole aiemmin tarkasteltu. Muutokset rakennusmateriaalien ja rakennustapojen käytössä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ympäristöolosuhteisiin ovat nostaneet esiin tarpeen tarkastella kosteusvaurioindikaattorimikrobien toimivuutta tulevaisuudessa osana rakennusmateriaalinäytteen analysointia.
Toisessa THL:n juuri julkaisemassa katsauksessa ”Kosteusvaurioindikaattorimikrobien rooli mikrobikasvuston määrittämisessä rakennusmateriaalista” tarkasteltiin indikaattorimikrobien esiintymistä asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti analysoiduissa THL:n ja Työterveyslaitoksen rakennusmateriaalinäytteissä vuosina 2013–2020.
Aineistoista havaittiin, että suurimmassa osassa näytteitä ei ollut lainkaan mikrobikasvua tai ne luokiteltiin pitoisuutensa perusteella suoraan mikrobikasvustoa sisältäviksi. Sen sijaan pitoisuusluokkaan, jossa indikaattorimikrobien esiintymisellä olisi merkitystä mikrobikasvuston toteamisessa, kuului vain todella pieni osa näytteistä.
”Tulokset tukevat toimintatapaa, jossa mikrobikasvuston esiintymistä arvioitaessa tulisi ensisijaisesti tarkastella näytteen sienien kokonaispitoisuutta ja vain tarvittaessa näytteessä esiintyvää mikrobistoa, kuten asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa ohjeistetaan”, Leppänen sanoo.
Kirjallisuuskatsaukset on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa.
Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimia.
Lisätiedot
THL:n työpaperi: Mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävät menetelmät kosteusvauriokohteissa
Hanna Leppänen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6386
[email protected]
