Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyys on vähentynyt, mutta heidän osuus kaikista köyhistä lapsista on kasvanut

Julkaisuajankohta 11.8.2023

Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on vähentynyt vuosien 2006–2019 aikana. Kaikista Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista lapsista 55 prosenttia eli köyhyysriskissä olevassa asuntokunnassa vuonna 2006, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 44 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista köyhistä lapsista on kuitenkin kasvanut kansallisesti ja hyvinvointialueittain. Köyhyysriskissä olevista lapsista 12 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2006 ja 27 prosenttia vuonna 2019. 

Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksesta, jossa tutkittiin ulkomaalaistaustaisten alle 18-vuotiaiden lasten suhteellista köyhyysriskiä Suomessa vuosina 2006–2019. Tutkimuksessa lapsi luokiteltiin taustaltaan ulkomaalaiseksi, mikäli hänen vanhempansa tai ainoa tiedossa oleva vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Köyhyysriskiä tutkittiin lapsen asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen avulla.

Syntyperän mukaiset erot köyhyysriskissä kaventuivat tutkimusjakson aikana jonkin verran, mutta silti vuonna 2019 ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski oli nelinkertainen verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin, joista 10 prosenttia eli köyhyysrajan alla. Erityisen korkeassa köyhyysriskissä Suomessa ovat Afrikassa sekä Lähi-idässä syntyneet lapset. Myös Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on yli kolminkertainen (32 %) verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin (10 %), vaikka heidänkin köyhyysriskinsä on vuosien 2006 ja 2019 välillä laskenut 17 prosenttiyksikköä.

”Koska ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten lasten köyhyysriskien ero on niin suuri, ja koska ulkomaalaistaustaisten lasten määrä lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla, ovat ulkomaalaistaustaiset lapset entistäkin yliedustetumpia köyhyysriskissä olevien lasten joukossa”, THL:n tutkimusassistentti Liina Rintala toteaa.

Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyys on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja eteläiseen Suomeen

Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyys on keskittynyt erityisesti suuriin kaupunkeihin ja eteläiseen Suomeen. Köyhyysriskissä olevien ulkomaalaistaustaisten lasten osuus oli vuonna 2019 korkeinta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (62 %) ja Helsingissä (58 %).

Lasten köyhyysriskiin vaikuttavat perherakenteen eli perheeseen kuuluvien lasten ja aikuisten lukumäärän lisäksi perheen aikuisten työtilanne ja toimiala, opiskelu ja kouluttautuminen sekä perheenjäsenten terveydentila. 

”Suomalaistaustaisten lasten köyhyys näyttää kumpuavan useammin palkkatyötä tekevien vanhempien pienituloisuudesta, kun taas ulkomaalaistaustaisten lasten kohdalla vähintään toisen vanhemman palkkatyön puute tai työvoiman ulkopuolella oleminen ajaa köyhyysrajan alle”, sanoo Liina Rintala.

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten lasten korkea köyhyysriski on huolestuttavaa, sillä lapsuuden ajan köyhyydellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myöhempään hyvinvointiin. Lisäksi köyhyys ja huono-osaisuus ovat ylisukupolvisia ilmiöitä.

”Lapsuuden ajan köyhyyden vähentäminen lapsen taustasta riippumatta on tärkeä tavoite sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa. Pitkäaikaisella köyhyydellä on seurauksia lapsen elämään yksilönä sekä rakenteellisena ilmiönä koko yhteiskuntaan. Maahan muuttaneiden vanhempien toimeentulon turvaaminen sekä työllistymisen tukeminen ovat keinoja, joilla lapsiköyhyyttä Suomessa pystytään vähentämään”, Rintala sanoo. 

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti: Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus köyhyysriskissä olevista lapsista on kasvanut

Yhteystiedot

Liina Rintala
tutkimusassistentti
THL
puh. 029 524 7645
sähköposti: [email protected]

Outi Sirniö
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7964
sähköposti: [email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen pääuutinen - thlfi